Kynttilä haudoille

Minulla on tapana viedä muutaman kerran vuodessa kynttilä omaisten haudoille. Asumme Vantaalla. Hautamme sijaitsevat Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla. Perjantai-iltana kuuden aikaan kynttilöitä oli haudoilla jo paljon. Suomalaiset arvottavat tältä osin perinteitä korkealle.

Kävimme vaimon sukulaisten haudalla. Omista sukulaisistani kummitätini lepää miehensä kanssa tällä hautausmaalla. Valtaosa molempien vanhempieni suvusta on haudattu Töysän ja Alavuden hautausmaille. Minulla on tapana käydä niissä joka tammikuu ja kesäkuu. Tuolloin minulla on pieni jakkara mukana. Vaihdan muutaman sanan isovanhempieni kanssa ja minulle erittäin tärkeäksi tulleen setäni Erkin luona istun pisimpään. Lapsena ja nuorena kerroin Erkille kaiken. Minulle on edelleen tärkeä kertoa Erkille tärkeimmät kuulumiseni.

Molemmilla kerroilla, tammikuussa ja kesäkuussa, vien kukkia neljälle haudalle. Joskus muistan jotain vainajaa erikseen. Minulla oli nuorukaisena paljon tuttavia vanhemman väen piirissä. Minua kiehtoi kuulla entisistä ajoista. Istuin ihmisten kotona ja kuuntelin. Toisinaan haluan käydä heistä jotakuta tervehtimässä.

Hautausmaat ovat rauhan, henkisyyteensä paneutumisen ja muistojen hiljaisia paikkoja. Siellä on meidän jokaisen tärkeät juuret.

Kuva: Jussi Särkelä