VARMUUTTA, TURVALLISUUTTA, HUOLENPITOA

Tavoitteeni:

*Talous kunnossa.

*Vanhustenhuolto kaikilta osin ihmisarvoa vastaavaksi.

*Terveyskeskusten resurssointi vastaamaan tarpeita. Lääkäriin on päästävä.

*Koulut korjataan hyvätasoisiksi ja sisäilmaltaan raikkaiksi

*Päiväkodit ovat viihtyisiä ja niissä on henkilökuntaa riittävästi.

*Tiet, kadut ja puistot pidetään hyvässä kunnossa. Säästetään vihreä ympäristömme tuleville polville.

*Julkisen liikenteen maksut on puolitettava vanhuksille ja lapsiperheille.

*Ei hävitetä kaikkia vanhoja rakennuksia.

KAIKEN POLITIIKAN LÄHTÖKOHTANA TULEE OLLA IHMINEN. EMPAATTINEN ASENNE LUO VIIHTYISÄÄ ILMAPIIRIÄ KOKO KAUPUNKIIN. NAURAAKIN SAA.

Talous kuntoon

Kuntavaalit osuvat poikkeukselliseen taitekohtaan. Seuraavalla valtuustokaudella talous täytyy sopeuttaa koronan jälkeiseen aikaan ja sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin. Covid-19-viruksen aiheuttamien kompensaatioiden vuoksi Vantaa velkaantui. Sopeuttamista helpottanee koronan jälkeen todennäköisesti syntyvä kulutuksen nopea nousu ja elinkeinoelämän ripeä kasvu. Nämä on ennakoitavissa historiasta; aina kriisien jälkeen ihmiset ovat halunneet levätä rentoutuen, mikä on lisännyt kulutusta ja vahvistanut tuohon kysyntään vastanneiden yritysten toimintaa.

Positiivisista talousennakoinneista huolimatta olen samaa mieltä kuin Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen. Hänen mukaansa korona-aikana pitää elvyttää, mutta samalla täytyy pitää takaraivossa se, miten päästään takaisin kestävän kehityksen uralle. ”Sen pitää olla aina mielessä, että lopulta sopeutuspäätökset tulevat tehtäväksi”, Liikanen sanoo ja jatkaa: ”Vuonna 2023 se on edessä.”

Vantaan velka kasvaa koronarasitteen vuoksi asukasta kohti mitattuna vuodesta 2020 vuoteen 2024 neljälläsadalla eurolla siten, että kolmen vuoden päästä velka on 4 021 euroa asukasta kohti. Tällä vielä pärjätään, mutta on noudatettava tarkan euron politiikkaa. Taloudenpito edellyttää kokeneita osaajia.

Kun sanon ”tällä vielä pärjätään”, tarkoitan, että tätä velkaa voidaan maksaa tinkimättä vanhustenhuollosta, lasten päiväkodeista, kouluista ja niistä tehtävistä, joita vaaliohjelmaani olen kirjannut.

On näet otettava huomioon, että jos SOTE tulee, Vantaan sote-palveluiden tulee olla mahdollisimman hyvässä kunnossa. Sote-hyvinvointialueet ottavat lähtökohdakseen olemassa olevan palvelutason. Ne eivät saa valtiolta rahoitusta palveluiden parantamiseen, vaan ylläpitoon.

On siten hyvä, että Vantaalla panostetaan jo tehtyjen suunnitelmien mukaisesti sellaisiin tulevaisuusinvestointeihin, kuten terveyskeskukset ja hyvinvointikeskuksen, perhekeskukset ja päihdehuollon yksiköt. Olemassa oleviin sote-palvelutiloihin suunnitellut korjausinvestoinnit on myös tehtävä kiireimmiten.

Mahdollisuus tehdä muita tulevaisuusinvestointeja tulee mitata sillä, että ne eivät vaaranna yllämainittuja sote-investointeja. Jo päätetyt liikuntapuistosuunnitelma viedään toki loppuun ja aloitetaan uusia sitä myöten kun siihen on varaa. Liikuntapuistot ovat elimellinen osa hyvinvoivan väestön toimintaympäristöä. Niiden palvelut onkin pidettävä käyttäjilleen maksuttomina.

Kaupunkilaisten arjen tulee olla turvallista ja sujuvaa.

VANHUSTENHUOLTO KAIKILTA OSIN IHMISARVOA VASTAAVAKSI

Vanhuus ei ole diagnoosi saati sairaus. Vain alle viisi prosenttia ihmistä joutuu elämänsä loppuvaiheessa asumaan hoito- ja hoivakodeissa. Aivan valtaosa meistä kuolee kotona tai viimetingassa sairaalaan vietynä.

Vanhuus on yksi ihmisen elämänvaiheista. Vanhuus poikkeaa kaikista muista elämänvaiheista siinä, että vanhuksella on kokemusta lapsuudesta, nuoruudesta, varhaisesta aikuisuudesta, aikuisuudesta ja ikääntyneenä työssäolosta. Vanhukset siis ovat kokeneet kaikki elämänvaiheet. Tästä syntyy vanhusviisaus.

Tutkimusten mukaan ihmiset kokevat olevansa vanhuksia keskimäärin 74 vuoden iässä. Siinä vaiheessa alkaa monille tulla särkyjä ja kolotuksia sekä lääkitystä vaativia pitkäaikaissairauksia. Ne vähentävät toimintakykyä, mutta eivät sitä vie.

Kolotukset tuovat mieleen tulevan. Kun vanhusten hoito sairaaloissa, vanhustentaloissa ja hoivakodeissa on huonoa, se pelottaa jokaista ikääntynyttä. Mielenrauha rikkoutuu, kun ei tiedä kohtaloaan, sitä, millaista hoitoa saa, jos sitä joskus tarvitsee.

Laitoshoito kokonaisuudessaan on resursoitava niin, että jokainen vanhus voi kokea elämänsä viimeisinä vuosina ihmisarvoansa kunnioitettavan.

Kotihoito ja kotisairaanhoito

Enemmistö hoitoa tarvitsevista vanhuksista asuu kotona. Kotihoidon henkilökunta on mitoitettava niin, että hoitajan ja vanhuksen vuorovaikutus voi perustua empatialle. Siihen kuuluu kupponen kahvia ja päivän mietteiden vaihtamista.

Vantaalla on aloitettu kotisairaanhoito. Tulokset ovat kiitettäviä. Kotisairaanhoitoon tulee saada riittävästi lääkäreitä, terveydenhoitajia, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja sekä muuta henkilökuntaa. Hyvin toimiva ja lämminhenkinen kotisairaanhoito vastaa parhaimmillaan vanhuksen syvimpiä tarpeita; saada asua omassa kodissa ja nukkua omassa sängyssä. Hyvää kotisairaanhoitoon sisältyy myös saattohoito.

Palvelumaksut alas

Kunta ei voi vaikuttaa eläkkeisiin. Kunta voi kohentaa pienellä eläkkeellä elävien taloutta laskemalla palvelumaksut mahdollisimman alas tai poistamalla ne kokonaan. Ennaltaehkäisevän toimeentulotuen avulla pienituloisia eläkkeensaajia voidaan tukea hyvään arkeen. Koska kaikki eläkkeensaajat eivät osaa hakeutua avun piiriin, on etsivää sosiaalityötä lisättävä.

Asiakasmaksulaki mahdollistaa asiakasmaksujen pienentämisen tai poistamisen kokonaan pienituloisilta. Tätä mahdollisuutta käytetään Vantaalla hävettävän vähän. On siirryttävä käytäntöön, että jokaisessa hoito- ja palvelupisteessä asiakasmaksulain suomasta alennuksesta kerrotaan niiden asiakkaille. Vanhusten neuvontapisteissä tästä on kerrottava aktiivisesti, kuten myös kotikäyntien yhteydessä.

Julkisen liikenteen maksut

ovat palvelumaksuja. Vanhuksille on taattava joko alennettu pääsylippu tai mieluiten poistettava se kokonaan. Monet eläkkeensaajat joutuvat elämään niin pienillä tuloilla, että pelkästään käynti Helsingissä ystävän luona maksaa päivän aterian verran. Kahvi ja pulla baarissa vie toisen aterian. Ei hyvinvointivaltion rakentajille voida antaa näin surkeaa kiitosta elämäntyöstä.

Omaishoitajien

tilanne on useissa tapauksissa kohtuuton. Ne omaishoitajat, joiden omakin kunto on niin huono, että omaishoidon tuen edellytykset eivät täyty, joutuvat kitkuttamaan ilman omaishoidon tuen antamaa vähäistäkin tukea. Laki näet edellyttää, että omaishoitajan toimintakyvyn tulee olla hyvä. Tämä ei vanhuspariskunnilla aina täyty.

Kunta voi omalla päätöksellään laajentaa omaishoidon tuen piiriä. Kaikille tosiasiallisesti omaishoitoa tekeville on järjestettävä lepo- ja virkistyspäiviä. Palvelujärjestelmiä on korjattava niin, että jokainen omaishoitaja ja hoidettava saavat elää sujuvaa arkea.

Muistisairaat. Muistisairaiden hoitoon pääsyn kriteerit ovat niin korkealla, että sadat muistisairaat olisivat heitteillä ilman naapuriapua. Jos kaikki hyväntahtoiset naapurit kaikkoaisivat kerralla jonnekin, Vantaan kaduilla hortoilisi tuhansia avuttomia muistisairaita. Tällainen epäkohta ei sovi valtioon, jota kutsutaan hyvinvointi-etuliitteellä.

Muistisairaiden avustajat ovat ansainneet kaupungilta edes kiitoksen.

Putkiremontit ja vastaavat yllätysmenot.

Ymmärrän täysin, että monet ikäihmiset kokevat, että elämä on vetänyt heitä höplästä. Vanhukset kuuluvat sukupolveen, joka oppi, että kun talo rakennetaan, se pysyy ehjänä seuraavillekin sukupolville. Ei osattu ajatella, että rakentamisen taito rapautuu. Tulee hometta ja putkiremonttia, jotka maksavat kymmeniä tuhansia. Se merkitsee etenkin pieneläkeläiselle, että viimeiset elinvuodet kuluvat uuden asuntovelan maksussa. Ei ole oikeudenmukaista, että vastuun huonosta rakentamisesta maksavat ihmiset, joilla pitäisi olla oikeus nauttia työelämän jälkeisestä ajasta.

Koska lainsäätäjä on päästänyt rakentajat vastuusta, kantakoon lainsäätäjä vastuun siitä, että hyvinvointivaltion rakentajat voivat elää viimeiset vuotensa ilman uutta asuntovelkaa.

Hyvä vanhustenhuolto

on yhteinen etu. Jokainen nuori haluaa, että vanhemmat sekä mummo ja pappa voivat hyvin. Myös mummot ja papat toivovat parasta lapsilleen ja lastenlapsilleen. Sukupolvien välinen juopa asuu vain joidenkin kylmäsieluisten mielissä.

Kaupunkilaisten arjen tulee olla turvallista ja sujuvaa.

Ikä- ja muistiystävällinen kunta

Vantaan väestö vanhenee. Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavan 20 vuoden aikana. Ikääntyneille sopivia asuntoja ja asuinympäristöjä tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Ikääntyneiden tarpeet ovat erilaisia, joten tarvitaan monenlaisia toimia nykyisen asuntokannan korjaamisesta uudenlaisten asumisratkaisujen luomiseen sekä asuinalueiden kehittämiseen. Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti valtio tukee kuntia ikääntyneiden asuinolojen ja -ympäristöjen parantamisessa.

Myös Vantaalla on tavoitteena parantaa ikääntyneiden asuinoloja ja edistää erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjontaa. Samalla on tarkoitus edistää ikä- ja muistiystävällisten asuinympäristöjen kehittämistä.

Kaupungin on ripeästi ryhdyttävä rakentamaan ikä- ja muistiystävällisiin ympäristöihin vanhustenkeskuksia, senioritaloja, joissa on sekä omistus- että vuokra-asuntoja.