ELÄMÄN ILO

ELÄMÄN ILO

Goliarda Sapienza
Suom. Laura Lahdensuu
Gummerus 2014
ss. 722

Goliarda Sapienzan romaani ´Elämän ilo´ - sanan mukaisesti Ilon taito - ajoittuu 1900-luvun alun Italiaan, Mussolinin fasismin nousun ja vallan sekä sitä edeltävään ja sen jälkeiseen aikaan. Voimakkaassa yhteiskunnallisessa myllerryksessä moni käänsi takkinsa, vasemmistolaisista tuli fasisteja ja taas fasismin kukistuttua monista sen kannattajista tuli vasemmistolaisia, jopa kommunisteja. Kirjan päähenkilö Modesta seuraa tapahtumia toisaalta etäältä, toisaalta osallistuen niin, että istuu sosialistisen lehden rahallisena tukijana viisi vuotta Mussolinin vankilassa. Romaani on loistava ajankuva.

Vuonna 1900 syntynyt Sapienza oli varsinaiselta ammatiltaan näyttelijä. Hän kirjoitti teosta ´Elämän ilo´ vuosina 1967–1976. Hän ei milloinkaan nähnyt kirjaansa painettuna.

Voisi kuvitella, että kustantajien nihkeyden teosta kohtaan johtuneen siitä, että Goliarda Sapienzaa ja kirjan päähenkilö Modestaa on vaikea kategorisoida varsinaisesti mihinkään poliittiseen ryhmään. Itse tulkitsen Modestan anarkistiksi, itsepäiseksi individualistiksi. Anarkistisella liikkeellä oli Italiassa vahva kannatus. Muodostettiinhan siellä anarkistijohtaja D´Annunzion johdolla oma tasavaltansa, joka irtautui emämaasta.

Toinen nihkeyden aiheuttaja saattoi olla se, että romaanissa esiintyvien poliitikkojen, tutkijoiden ja kirjailijoiden nimet ovat todellisia. Myös kirjan muilla henkilöillä on vastineensa Sapienzan elämässä. ´Elämän ilo´ ei ole Sapienzan elämäkerta, vaikka Modestassa on paljon yhtäläisyyksiä kirjoittajansa kanssa.

Kun kirja monien vaivalloisten vaiheiden jälkeen kustannettiin vuosituhannen vaihteessa, se sai valtavan huomion. Se on ilmestynyt useilla kielillä ympäri maailmaa. Siitä on kahdenkymmenen kuluneen vuoden aikana laadittu lukuisia artikkeleja, esseitä, tieteellisiä julkaisuja ja opinnäytetöitä.

Suomalaiset saavat kiittää Gummeruksen kustannusjohtaja Anna Baijarsia, joka saattoi kirjan suomennettavaksi. Italian ulkoministeriö tuki käännöstyötä.

Herkkua lukijalle

Kirjan päähenkilö Modesta syntyy hyvin köyhissä olosuhteissa. Raiskauksen uhrina hänet pelastetaan nunnaluostariin, josta poistuttuaan hänestä tuli älykkyytensä, nokkeluutensa ja röyhkeytensä ansiosta ruhtinatar. Ruhtinas itse oli vaikeasti kehitysvammainen. Rouva vastasi ruhtinaan tehtävistä.

Kirjassa on vahva individualistinen näkökulma. Henkilöiden tunteet vellovat ylös ja alas ja toistensa koskettelu ja seksuaalisuus ovat tiivis osa läsnäoloa. Vahvana missiona on naisten kaikinpuolinen tasavertaisuus. Romaanin kouraisevin ihmissuhde itsemurhauhkineen ja monine tunnemyrskyineen on Modestan ja vasemmistoagenttina toimivan naisen välinen.

Romaanin lukija ei pääse helpolla. Keskittynyt lukija löytää tekstistä nautinnon. Jotkut lauseet ovat niin kauniita, että niihin pysähtyy. Alati lukija tuodaan lähelle päähenkilön ajatuksia ja tunteita, mutta työnnetään sitten taas tarinan seuraajaksi. Kirjan kieli on kokeilevaa. Monitasoisena sen seuraaminen vaatii tarkkaavaisuutta. Kieli on omaperäistä. Lukijan on hyvä tuntea – vaikka ei välttämätöntä - edes jonkin verran tuon ajan Italian historiaa sekä Italian että Euroopan poliittisia henkilöitä. Ajan yhteiskunnalliset viritelmät on kyettävä lukemaan romaanin henkilöiden vuoropuhelujen kautta. Toki osa tapahtumista kuvataan mikroskooppisen tarkasti.

Ajankohtaiseksi kirjan tekee nykyinen poliittinen tilanne Euroopassa. Modestan Italiassa ensimmäistä maailmansotaa seurannut yhteiskunnallisen sekasorron kausi ja mustapaitojen pelottelu- ja väkivaltakampanjat mahdollistivat osaltaan fasismin nousun ensin valtapuolueeksi ja sitten Mussolinin yksinvaltaan. Menettelytavat eivät ole muuttuneet.

Romaanissa toisen maailmansodan jälkeisen ajan kuvaaminen ei ole yhtä intensiivistä kuin kirjan alussa. ”Olemme menettämässä kaiken. Eurooppa häilyy sodan ja kaikkia sotia julmimman rauhan välillä…” Sodan jälkeen Italiassa oli sama tilanne kuin Suomessa. Aikaisemmat sotapoliitikot kääntyivät uuden politiikan kannattajiksi ja jatkoivat saavuttamissaan asemissa. Modestan ylläpitämässä ”ruhtinattaren hovissa” keskityttiin omiin ja toisten tunteisiin. Näin käy, kun yhteiskunnallinen ote kirpoaa.

Yksi upeimmista romaaneista mitä viime vuosina olen lukenut.