ARJEN OOPPERA
ARJEN OOPPERA
Elämme riippuvuus-yhteiskunnassa. Toisia riippuvuuksia pidetään suotavina ja oikeina, toisia pahoina, väärinä ja jopa sairaina. Esimerkiksi hillittömästi työtätekevästä ihmisestä syntyy myönteinen mielikuva, vaikka jossain vaiheessa hillitön uuvahtaa ja ehkä tästä syystä jää kokonaan työstä pois.
Riippuvaisten määrää on mahdoton laskea. Esimerkiksi osa urheiluvälineiden, ruoan tai kauneudenhoitopalveluiden kaupasta liittyy addiktioiden tyydyttämiseen. Voi myös kysyä kuinka suuri osa markkinataloutta ja kulutusyhteiskuntaa ylläpitävästä shoppailusta on addiktiivista. Aiheesta kiinnostuneet voivat perehtyä riippuvuuksien kokonaisuuteen erinomaisesta kirjasta Addiktioyhteiskunta, riippuvuus aikamme ilmiönä (toim. Tuukka Tammi & Pauliina Raento).
Yksilön näkökulmasta kaikissa riippuvuuksissa sosiaalinen ja psykologinen syntymekanismi on suunnilleen sama. Riippuvuuksiin tarttuva ihminen pakenee tylsää arkipäivää eli tarkoituksettomuutta ja riippuvuus hivelee hänen epätasapainossa olevia luonteen lukuisia säikeitä.
Juuri tästä syystä, kun riippuvuus tekee niin ”hyvää”, riippuvaisuuteen matkalla oleva ei itse osaa havahtua mitä tuleman pitää. Heitä auttaisi kovasti, jos he tutustuisivat Arjen oopperan sanomaan. Jokaisen on tärkeää tietää, että riippuvuus ei aiheudu ensisijaisesti nautitun tai koetun aineen tai toiminnan määrästä, vaan henkilön luonteenpiirteistä, sen epätasapainoisuudesta tai jopa vääristymistä.
Arjen ooppera lähestyy teemaa alkoholisoitumisen näkökulmasta. Kirja on kirjoitettu ajatellen kymmeniä tuhansia naisia ja miehiä, lapsia ja muita läheisiä, jotka kysyvät miksi rakkaani juo. Arjen oopperassa haetaan vastausta tähän raastavaan kysymykseen. Näkökulma on aikaisemmin esittämätön. Itsekin päihde- ja mielenterveystyössä toiminut Arjen oopperan kirjoittaja on ajatellut kirjaa kirjoittaessaan alan työntekijöitä. –”Itse olisin nuorena sosiaalityöntekijänä saanut työhöni ymmärrystä Arjen oopperan näkökulmista.”
Arjen oopperassa ei mässäillä juopottelulla, ei kuvailla alkoholistin ulosteita ja oksennuksia. Ne eivät vastaa todellisuutta. Lähestymistapa on ihmistä arvostava ja ymmärtävä. Jollekin riippuvuus alkoholista on ainoa keino ylläpitää mielekästä ja toimivaa elämää. Viinan juominen eroaa muista riippuvuuksista siinä, että se ei ole sosiaalisesti yhtä hyväksyttyä kuin esimerkiksi tietokonepelaaminen, piilossa toteutuva seksiaddiktio tai hiljainen kotiväen piinaaminen.
Riippuvuutta lähestytään repaleisen identiteetin ja tuhansien luonteenpiirteiden keskinäisen epätasapainon näkökulmasta sekä riippuvaista puoleensa vetävästä juoppokulttuurista käsin. Jokaisen itsestään arviota yksin tai toisen kanssa tekevän on tarpeellista tunnistaa nämä tekijät.
Kirjaa varten on haastateltu kolmekymmentä alkoholismista kuntoutuvaa henkilöä. Heidän ajatuksensa ja kokemuksensa kulkevat kirjan tekstin taustalla. Arjen oopperassa kerrotaan kahden alkoholistin minielämäkerta alkoholisoitumisen näkökulmasta. Toinen heistä, kirjailija Jack London (1876–1916) viettää tänä vuonna juhlavuotta. Jack London oli elinaikanaan maailmankuulu, Yhdysvaltain eniten käännetty kirjailija. Hänen elämänsä katkesi typerryttävään itse itselle tekemäänsä kysymykseen ”mihin toimintakykyni katosi”. Kirjan tulokulma Jack Londonin elämään on uusi, ennen esittämätön.
Toinen elämäkerta kertoo työmies Veikko Niemistöstä. Hän oli hetken arvostettu työmies, mutta töissä joita muut eivät sen vaarallisuuden vuoksi suostuneet tekemään. Muuta arvoa Niemistölle ei annettu. Hän ei ole tavoitellut suuria, vaan tyytynyt itseensä. Hän ei halunnut arkipäiväistyä mekaanisesti suorittavaksi työmieheksi. Mieluummin hän juopottelee. Kun Jack London teki oman ratkaisunsa 40-vuotiaana, Veikko Niemistö sen kun porskutteli eteenpäin. Alle kymmenen vuotiaana ensimmäisen ryypyn ottanut Niemistö juo 66-vuotiaana edelleen päivittäin. Hänellä ei näyttäisi olevan pulmia identiteettinsä tai luonteenpiirteidensä kanssa. Hän voisi olla elintapasanomansa vuoksi pirullinen tikku yhteisönsä lihassa, mutta ei: hänestä tuli legenda. (20.10.2016 – Esittelyn kirjoittanut Arjen oopperan kirjoittaja itse.)
Uusimmat kommentit
Venäjän sotaa Ukrainassa tarkastellaan kirjoituksessa useasta eri näkökulmasta. Yksi tärkeä näkökulma on kokonaan sivuutettu: kansojen itsemääräämisoikeus. Mielenkiintoinen unohdus.
Heipä hei, Jussi! Osuin ihan vahingossa tälle sun sivulle, ja ajattelin laittaa terveiset. Varmaan vielä muistat minut, oon siis Haapakosken Raimon nuorimmainen. Eli terveiset ja hyvää jatkoa sulle!
Kiitos ruususta Martinlaakson aseman luona!
Onnittelut Martinlaaksosta valitulle kaupunginvaltuutetulle!
Martinlaaksossa kuuluu huhua, että kirjastoa oltaisiin siirtämässä Kivistöön. Eihän asia voi nä