6. maalis, 2016

IHMISARVON FILOSOFI

IHMISARVON FILOSOFI

Yu Dan
Kiinan viisauden sydän. Mitä Konfutse nyt sanoisi?
BTJ Kustannus 2009
s. 176

”Kun ihmisellä on suuri sydän, hän on täynnä hyvää tahtoa ja hyveellisyyttä ja hänen henkensä on poikkeuksellisen ystävällinen, pitkämielinen ja antelias, eikä hän takerru pikkuseikkoihin. Vähäpätöiset saavutukset ja tappiot eivät kiinnosta häntä, ja vain tällainen ihminen voi aidosti saavuttaa sisäisen rauhan ja vapautua epäilyksistä ja peloista.”

Konfutsen eli Mestari Kongin (551–479 eaa.) mukaan on ratkaisevan tärkeää, kuinka olemme tekemisissä kanssaihmisen kanssa. ”Jos haluat ihmisten puhuvan sinulle, säilytä kirkas ja avoin mieli. Kiireisessä nykymaailmassa, jossa elämä on vielä entistäkin monimutkaisempaa, on kaikkein tärkeintä omaksua avarakatseinen ja positiivinen elämänasenne.”

Konfutse on ihmisarvon kunnioittamisen filosofi. Pekingin yliopiston Taiteiden ja viestinnän professori Yu Dan (s. 1965) on Kiinan suosituin mediapersoona. Erääseen hänen kirjansa saneeraustilaisuuteen saapui 60 000 ihmistä. Häneltä ilmestyi suomenkielellä vuonna 2009 kirja Kiinan viisauden sydän. Yu Dan on maassaan menestyvän ja itsenäisen naisen malli.

Tämä artikkeli ei ole niinkään kirja-arvio, vaan lähinnä sitaattikokoelma Yu Danin kirjasta. Näinä levottomina ja vihan puheiden ja vihan politiikan aikoina on rauhoittavaa lukea Mestari Kongia ja hänen seuraajiaan. He opettavat ymmärtämään kiinalaista politiikkaa ja kulttuuria. Konfutsen filosofia näet auttaa meitä kahdella tavalla: katseemme ulospäin tulee ulottua erittäin laajalle, ja se laajentaa käsitystämme maailmasta; katseemme sisäänpäin taas tulee yltää loputtoman syvälle, ja silloin pääsemme tarkastelemaan sydämen sisintä.

Konfutsen mukaan maassa vallitsee rauha ja vakaus, kun täyttyy kolme ehtoa: tarpeeksi aseita, tarpeeksi ruokaa ja tavallisen kansan luottamus. Ensinnäkin valtion on oltava vahva ja sillä on oltava tarpeeksi sotilaallista voimaa puolustautuakseen muita vastaan. Toiseksi valtiolla on oltava riittävästi vaurautta, jotta kansa saadaan ruokituksi ja vaatetetuksi ja kolmanneksi tavallisen kansan täytyy uskoa valtioonsa.

”Ellei olisi mitään keinoa, vaan täytyisi luopua yhdestä, niin minkä noista kolmesta luovuttaisit ensin”, kysyi oppilas Zigong. ”Sotavoiman”, vastasi Konfutse. ”Olisi pärjättävä ilman sotilaallista turvaa.

Tämä on avain myös nykyisen Kiinan politiikan ymmärtämiseen. Kun Kiina luopui sotavoimastaan, se joutui brittiläisen imperiumin alistamaksi. Tästä se vapautui vasta 1900-luvun alussa. Sotavoiman heikkouteen nyky-Kiinan johto ei sorru. Se pitää huolen, että sillä on riittävä puolustusvoima. Sen laajeneva vaikutusvalta on taloudellista. Mikäli näin jatkuu – ja miksi ei Konfutsen hengessä jatkuisi – Kiina on myös tulevaisuudessa pikemmin rauhan tae kuin sen uhka.

Konfutsen arvostus on Kiinassa nousemassa. Valtion johto ehti jo pystyttävää suuren Konfutsen patsaan Pekingiin, mutta poisti jostain syystä sen muutaman päivän päästä. Syynä saattaa olla, että Konfutse idealistifilosofina ei ihan sovi valtion viralliseen filosofiaan, joka perustuu materialistiseen historian käsitykseen. Henkisesti ja toiminnallisesti konfutselaisuus kantaa Kiinaa valtiona ja sen kansalaisia.

Konfutsen mukaan onnellisuus on ihmisen päämäärä. Aito rauha ja tasapaino tulevat ihmisen sisimmästä. Ne saavat alkunsa toisaalta hallitsijoiden hyväksymisestä, toisaalta hallituksen kansalta saamasta luottamuksesta. Yu Danin sanoin, ei riitä, että mitataan vain bruttokansantuotetta, kun arvioidaan ihmisten elämänlaatua. Täytyy tarkastella myös bruttokansanonnellisuutta.

Eri maiden vaurautta ja vaikutusvaltaa arvioitaessa ei toisin sanoen riitä, jos tuijottaa yksinomaan taloudellisen kasvun vauhtia ja mittakaavaa. Huomio täytyy kohdistaa ennen kaikkea tavalliseen kansalaiseen – Onko minulla turvallinen olo? Olenko onnellinen? Elänkö aidosti itseni näköistä elämää?

”1980-luvun lopulla Kiina osallistui kansainväliseen kyselyyn, jonka mukaan kansalaisten onnellisuusaste oli ainoastaan 64 prosentin luokkaa. Tutkimus toistettiin vuonna 1991. Onnellisuusaste oli noussut jo 73 prosenttiin. Tämä johtui elintason kohenemisesta ja uudistuksista, joita niihin aikoihin tehtiin. Kun kyselyyn vastattiin kolmannen kerran vuonna 1996, onnellisuusaste oli pudonnut 68 prosenttiin.”

Kiinassa poistettiin lähes 400 miljoonalta ihmiseltä köyhyys ja kaikkien elintaso nousi huomattavasti, mutta onnellisuuden kokemus väheni. ”Perin hämmentäviä tuloksia: yhteiskunnan kukoistaessa aineellisesti ja kulttuurisesti sen hedelmistä nauttiva kansa saattaa kokea tavattoman monisyistä henkistä epätietoisuutta”, kirjoittaa Yu Dan.

Syy onnellisuuden vähenemiseen on siinä, että Kiinaan on muodostunut näkyvä ihmisluokka, joka on rikastunut äkisti huomattavan paljon. Tavalliset ihmiset kokevat elämän väistämättä epäoikeudenmukaiseksi. Varallisuuden epätasainen jakautuminen murentaa kansakunnan moraalia. Kiinan valtionjohto on joutunut reagoimaan tästä muodostuneen ongelman poistamiseen.

Meidän länsimaiseen äänestysdemokratiaan opetettujen on vaikea käsittää kiinalaista hallitsemisen menetelmää. Kiinalainen demokratia toimii kansan tarpeista lähtevän palautteen ja johdon politiikan vuorovaikutussuhteena. Se poikkeaa meillä lännessä omaksutusta äänestysdemokratiasta, jossa suurella rahalla muokataan äänestäjien mielipiteet yhteiskunnan eliitille myönteiseksi. Käytännössä ero tulee hyvin esille Kiinan ja sen naapurimaan Intian välillä. Kiinassa on kyetty poistamaan kurjuus, äänestysdemokratian Intiassa se on lisääntynyt. Tämä tuo pohtimisen vaivan lännessä asuville kansan tarpeiden politiikan ajajille ja kannattajille.

”Kun Kiinassa nykyaikana puhumme sopusointuisen yhteiskunnan rakentamisesta, haluamme että kaikkia erilaisia ääniä kuullaan ja niistä muodostuu kollektiivisen yhteisön ääni.”

Konfutse sanoi: ”Joka on täydellinen rakkaudessa, vahvistaa toisia niin kuin toivoisi itse vahvistuvansa ja kehittää toisia niin kuin toivoisi itse kehittyvänsä. Sen, joka omasta itsestään voi ottaa esimerkin, kuinka kohdella toisia ihmisiä, voi sanoa omistavan oikean rakkauden mittapuun.”

Jos tahdot ylentää itsesi, mieti heti kuinka voisit auttaa toisia pääsemään eteenpäin; jos tavoittelet kiihkeästi jotakin, mieti heti kuinka voisit auttaa toisia saavuttamaan päämääränsä. Voit aloittaa pienistä asioista lähelläsi, kohtelemalla toisia niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan. Näin opit elämään ihmisrakkauden ja oikeamielisyyden hengessä.

”Jos näkemyksesi vain on riittävän laaja, asioiden oikeat mittasuhteet on mahdollista säilyttää.”