HYVINVOINTITALOUTEEN
Hyvinvointitalous-seminaarin yhteydessä 6. marraskuuta 2014 julkaistiin kirja Hyvinvointitalous. Kirjan toimittajia ovat Riitta Särkelä, Aki Siltaniemi, Päivi Rouvinen-Wilenius, Heikki Parviainen ja Eija Ahola. Kolmekymmentäyksi suomalaisten asiantuntijoiden kärkeen kuuluvaa henkilöä käsittelee artikkeleissaan hyvän yhteiskunnan edellytyksiä. Kirjassa nostetaan esille ihmisten hyvinvoinnin ja talouden keskinäinen riippuvuus sekä haetaan tasapainoisia ratkaisuja näihin rakentamiseksi yhdessä.
”Tulevaisuuden rakentamisessa on kyse pohjimmiltaan oikeudenmukaisuudesta, yhteiskunnan koheesiosta sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä kehityksestä.”
Hyvinvointitalous –kirja nostaa esille teemat, joiden ympärillä soisi ensi talven eduskuntavaalit käytävän.
Kysymys on siitä, jatketaanko Suomen alasajoa menneeseen aikaan, vai ylläpidetäänkö ja jopa jatketaanko kehitystä, jonka moderni saavutus oli hyvinvointivaltio.
Kirjan toimituskunnan johtajana oli johtaja Riitta Särkelä. Alla hänen kirjaan ja teemaan liittyvä kirjoituksensa Helsingin Sanomissa.
Politiikan päämääränä on oltava ihmisten hyvä elämä
Riitta Särkelä / Helsingin Sanomat 8.11.2014
Viime viikkoina on keskusteltu, pannaanko Suomen talous kuntoon säästämällä vai pitäisikö siirtyä investointitekoihin. Pohdinnoissa talous mielletään itseisarvoiseksi, omalakiseksi ja itseään korjaavaksi toimintalohkoksi.
Talous ja sen vakaus ovat tärkeitä. Se ei riitä. Talous on väline yhteiskunnan menestyksen ja ihmisten hyvinvoinnin rakentamiseksi, ei itseisarvo. Kasvua ei voi tavoitella hinnalla millä hyvänsä.
Tarvitaan hyvinvointitalouden rakentamista. Päämääränä tulee olla ihmisten hyvä elämä.
Kansalaisten hyvinvointia ja taloutta tulee tarkastella rinnan, toisistaan riippuvina. Kumpaakaan ei ole ilman toista. Hyvinvointitaloudessa niitä myös arvioidaan uudenlaisilla mittareilla. Politiikan toimia on arvioitava, jotta tiedetään, tehdäänkö oikeita asioita.
Talouden vakauttamistoimet heijastuvat aina ihmisten hyvinvointiin. Siihen tehdyt investoinnit heijastuvat myönteisesti talouteen.
Jokaiselle työttömyydestä töihin päässeelle ihmiselle se merkitsee hyvinvoinnin paranemista, yhteiskunnalle työllisyysasteen nousua ja kiistatonta vaikutusta talouteen.
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä etuudet ovat investointeja ihmisiin ja taloudelliseen menestykseen. Lyhyen ajan säästöjen tavoittelu niissä siirtää kustannukset toisaalle. Yhteiskunnassa toimii kustannusten häviämättömyys. Säästöt niissä voivat näkyä poliisin kulujen kasvuna. Tarvitaan budjettikaudet ja hallinnonalat ylittävää otetta.
Hyvinvointivaltion rakentamisessa ei ollut kattavaa suunnitelmaa. Sitä vauhditti päättäjien ja talouden toimijoiden vahva tahtotila.
Uskottiin, että Suomi oli rakennettavissa yhteisin ponnistuksin taloudellisesti menestyväksi. Ihmisten hyvinvointi oli kohennettavissa. Kantavana ajatuksena oli investointi. Työtä tehtiin pitkäjänteisesti. Eri tahot olivat sitoutuneet omalta osaltaan. Rakentamista ohjasivat universaalisuus eli palvelujen ja etuuksien rakentaminen kaikille ihmisille, verorahoitteisuus ja julkisen vallan vastuunotto.
On nähtävissä, että hyvinvointimallimme rapautuu, vaikka päättäjät eivät ole julki lausutusti irtautuneet siitä. Irtiotto olisikin ollut poliittisesti vaikeaa, sillä väestön tuki julkisille palveluille ja verorahoitteisuudelle on vankka.
Hyvinvointivaltiota on uudistettava. Periaatteet ovat kestäviä edelleen. Visio, johon yhteiskunnassamme sitoudutaan, puuttuu. Esimerkiksi parlamentaarisen ryhmän sote-linjauksista osa puolueista on valmis lipsumaan. Siihen meillä ei ole varaa.
Hyvinvointitalous rakentaa siltaa erillään olevien hyvinvoinnin ja talouden toimijoiden välille. On sijoitettava sekä ihmisiin että vakaaseen talouteen. Kehityksen suunta voidaan kääntää ihmisten, talouden ja luonnonkin kannalta kestäväksi.
Palveluja ja huolenpitoa on ja inhimillistä kärsimystä lievitetään, koska on eettisesti oikein välittää ja huolehtia toisista ihmisistä. Siihen on sitouduttu perustuslain ja kansainvälisten sopimusten tasolla. On vaarana, että tämä unohtuu, jos huomio on vain taloudessa ja tuotoissa.
Palveluja ja huolenpitoa on ja inhimillistä kärsimystä lievitetään, koska on eettisesti oikein välittää ja huolehtia toisista ihmisistä. Siihen on sitouduttu perustuslain ja kansainvälisten sopimusten tasolla. On vaarana, että tämä unohtuu, jos huomio on vain taloudessa ja tuotoissa.
Riitta Särkelä
johtaja, Suomen sosiaali ja
terveys ry Soste
Uusimmat kommentit
Venäjän sotaa Ukrainassa tarkastellaan kirjoituksessa useasta eri näkökulmasta. Yksi tärkeä näkökulma on kokonaan sivuutettu: kansojen itsemääräämisoikeus. Mielenkiintoinen unohdus.
Heipä hei, Jussi! Osuin ihan vahingossa tälle sun sivulle, ja ajattelin laittaa terveiset. Varmaan vielä muistat minut, oon siis Haapakosken Raimon nuorimmainen. Eli terveiset ja hyvää jatkoa sulle!
Kiitos ruususta Martinlaakson aseman luona!
Onnittelut Martinlaaksosta valitulle kaupunginvaltuutetulle!
Martinlaaksossa kuuluu huhua, että kirjastoa oltaisiin siirtämässä Kivistöön. Eihän asia voi nä