Hyvinvointitalous-seminaarin yhteydessä 6. marraskuuta 2014 julkaistiin kirja Hyvinvointitalous. Kirjan toimittajia ovat Riitta Särkelä, Aki Siltaniemi, Päivi Rouvinen-Wilenius, Heikki Parviainen ja Eija Ahola. Kolmekymmentäyksi suomalaisten asiantuntijoiden kärkeen kuuluvaa henkilöä käsittelee artikkeleissaan hyvän yhteiskunnan edellytyksiä. Kirjassa nostetaan esille ihmisten hyvinvoinnin ja talouden keskinäinen riippuvuus sekä haetaan tasapainoisia ratkaisuja näihin rakentamiseksi yhdessä.  

”Tulevaisuuden rakentamisessa on kyse pohjimmiltaan oikeudenmukaisuudesta, yhteiskunnan koheesiosta sekä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävästä kehityksestä.”

Hyvinvointitalous –kirja nostaa esille teemat, joiden ympärillä soisi ensi talven eduskuntavaalit käytävän.

Kysymys on siitä, jatketaanko Suomen alasajoa menneeseen aikaan, vai ylläpidetäänkö ja jopa jatketaanko kehitystä, jonka moderni saavutus oli hyvinvointivaltio.

Kirjan toimituskunnan johtajana oli johtaja Riitta Särkelä. Alla hänen kirjaan ja teemaan liittyvä kirjoituksensa Helsingin Sanomissa.

Politiikan päämääränä on oltava ihmisten hyvä elämä

Riitta Särkelä / Helsingin Sanomat 8.11.2014

Vii­me viik­koi­na on kes­kus­tel­tu, pan­naan­ko Suo­men ta­lous kun­toon sääs­tä­mäl­lä vai pi­täi­si­kö siir­tyä in­ves­toin­ti­te­koi­hin. Poh­din­nois­sa ta­lous miel­le­tään it­sei­sar­voi­sek­si, oma­la­ki­sek­si ja it­seään kor­jaa­vak­si toi­min­ta­loh­kok­si.

Ta­lous ja sen va­kaus ovat tär­kei­tä. Se ei rii­tä. Ta­lous on vä­li­ne yh­teis­kun­nan me­nes­tyk­sen ja ih­mis­ten hy­vin­voin­nin ra­ken­ta­mi­sek­si, ei it­sei­sar­vo. Kas­vua ei voi ta­voi­tel­la hin­nal­la mil­lä hy­vän­sä.

Tar­vi­taan hy­vin­voin­ti­ta­lou­den ra­ken­ta­mis­ta. Pää­mää­rä­nä tu­lee ol­la ih­mis­ten hy­vä elä­mä.

Kan­sa­lais­ten hy­vin­voin­tia ja ta­lout­ta tu­lee tar­kas­tel­la rin­nan, toi­sis­taan riip­pu­vi­na. Kum­paa­kaan ei ole il­man tois­ta. Hy­vin­voin­ti­ta­lou­des­sa nii­tä myös ar­vioi­daan uu­den­lai­sil­la mit­ta­reil­la. Po­li­tii­kan toi­mia on ar­vioi­ta­va, jot­ta tie­de­tään, teh­dään­kö oi­kei­ta asioi­ta.

Ta­lou­den va­kaut­ta­mis­toi­met hei­jas­tu­vat ai­na ih­mis­ten hy­vin­voin­tiin. Sii­hen teh­dyt in­ves­toin­nit hei­jas­tu­vat myön­tei­ses­ti ta­lou­teen.

Jo­kai­sel­le työt­tö­myy­des­tä töi­hin pääs­seel­le ih­mi­sel­le se mer­kit­see hy­vin­voin­nin pa­ra­ne­mis­ta, yh­teis­kun­nal­le työl­li­syys­as­teen nou­sua ja kiis­ta­ton­ta vai­ku­tus­ta ta­lou­teen.

So­siaa­li- ja ter­veys­pal­ve­lut se­kä etuu­det ovat in­ves­toin­te­ja ih­mi­siin ja ta­lou­del­li­seen me­nes­tyk­seen. Ly­hyen ajan sääs­tö­jen ta­voit­te­lu niis­sä siir­tää kus­tan­nuk­set toi­saal­le. Yh­teis­kun­nas­sa toi­mii kus­tan­nus­ten hä­viä­mät­tö­myys. Sääs­töt niis­sä voi­vat nä­kyä po­lii­sin ku­lu­jen kas­vu­na. Tar­vi­taan bud­jet­ti­kau­det ja hal­lin­non­alat ylit­tä­vää otet­ta.

Hy­vin­voin­ti­val­tion ra­ken­ta­mi­ses­sa ei ol­lut kat­ta­vaa suun­ni­tel­maa. Si­tä vauh­dit­ti päät­tä­jien ja ta­lou­den toi­mi­joi­den vah­va tah­to­ti­la.

Us­kot­tiin, et­tä Suo­mi oli ra­ken­net­ta­vis­sa yh­tei­sin pon­nis­tuk­sin ta­lou­del­li­ses­ti me­nes­ty­väk­si. Ih­mis­ten hy­vin­voin­ti oli ko­hen­net­ta­vis­sa. Kan­ta­va­na aja­tuk­se­na oli in­ves­toin­ti. Työ­tä teh­tiin pit­kä­jän­tei­ses­ti. Eri ta­hot oli­vat si­tou­tu­neet omal­ta osal­taan. Ra­ken­ta­mis­ta oh­ja­si­vat uni­ver­saa­li­suus eli pal­ve­lu­jen ja etuuk­sien ra­ken­ta­mi­nen kai­kil­le ih­mi­sil­le, ve­ro­ra­hoit­tei­suus ja jul­ki­sen val­lan vas­tuu­not­to.

On näh­tä­vis­sä, et­tä hy­vin­voin­ti­mal­lim­me ra­pau­tuu, vaik­ka päät­tä­jät ei­vät ole jul­ki lau­su­tus­ti ir­tau­tu­neet sii­tä. Ir­ti­ot­to oli­si­kin ol­lut po­liit­ti­ses­ti vai­keaa, sil­lä väes­tön tu­ki jul­ki­sil­le pal­ve­luil­le ja ve­ro­ra­hoit­tei­suu­del­le on vank­ka.

Hy­vin­voin­ti­val­tio­ta on uu­dis­tet­ta­va. Pe­ri­aat­teet ovat kes­tä­viä edel­leen. Vi­sio, jo­hon yh­teis­kun­nas­sam­me si­tou­du­taan, puut­tuu. Esi­mer­kik­si par­la­men­taa­ri­sen ryh­män so­te-lin­jauk­sis­ta osa puo­lueis­ta on val­mis lip­su­maan. Sii­hen meil­lä ei ole va­raa.

Hy­vin­voin­ti­ta­lous ra­ken­taa sil­taa eril­lään ole­vien hy­vin­voin­nin ja ta­lou­den toi­mi­joi­den vä­lil­le. On si­joi­tet­ta­va se­kä ih­mi­siin et­tä va­kaa­seen ta­lou­teen. Ke­hi­tyk­sen suun­ta voi­daan kään­tää ih­mis­ten, ta­lou­den ja luon­non­kin kan­nal­ta kes­tä­väk­si.

Pal­ve­lu­ja ja huo­len­pi­toa on ja in­hi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä lie­vi­te­tään, kos­ka on eet­ti­ses­ti oi­kein vä­lit­tää ja huo­leh­tia toi­sis­ta ih­mi­sis­tä. Sii­hen on si­tou­dut­tu pe­rus­tus­lain ja kan­sain­vä­lis­ten so­pi­mus­ten ta­sol­la. On vaa­ra­na, et­tä tä­mä unoh­tuu, jos huo­mio on vain ta­lou­des­sa ja tuo­tois­sa.

Pal­ve­lu­ja ja huo­len­pi­toa on ja in­hi­mil­lis­tä kär­si­mys­tä lie­vi­te­tään, kos­ka on eet­ti­ses­ti oi­kein vä­lit­tää ja huo­leh­tia toi­sis­ta ih­mi­sis­tä. Sii­hen on si­tou­dut­tu pe­rus­tus­lain ja kan­sain­vä­lis­ten so­pi­mus­ten ta­sol­la. On vaa­ra­na, et­tä tä­mä unoh­tuu, jos huo­mio on vain ta­lou­des­sa ja tuo­tois­sa.

Riit­ta Sär­ke­lä
joh­ta­ja, Suo­men so­siaa­li ja
ter­veys ry Sos­te