PUHUTAANKO VAALITOHINASSA OIKEISTA ASIOISTA?

PUHUTAANKO VAALITOHINASSA OIKEISTA ASIOISTA?

Suomen kunnat voidaan jakaa kahteen pääryhmään, taantuviin ja kehittyviin. Siinä välissä on kitkuttelevien kuntien joukko. Taantuvien kuntien päätöksille on tyypillistä varovaisuus. Kun luottamus tulevaisuuteen on mennyt, ei rohjeta tarttua olemassa oleviin mahdollisuuksiin. On syntynyt negatiivinen laskun kierre. Tässä on yksi keskeisimmistä syistä sille, että sote-uudistus on välttämätön.

Ne kunnat ovat kehittyviä, joissa investoidaan tulevaisuuteen. Investointien ja innovaatioiden avulla on aikaansaatu positiivinen kierre. Se on luonut uusia työpaikkoja, taloudellista vireyttä ja lisännyt hyvinvointia. Kasvukierteen tuotoilla on maksettu aikaisempien tulevaisuusinvestointien velat ja rakennettu vireää kuntaa. Tästä olkoon Vantaalla esimerkkinä yli 800 miljoonaa maksanut kehärata.

Vahvistunut luottamus valitun linjan oikeellisuuteen antaa rohkeutta tehdä uusia tulevaisuusinvestointeja. Jokainen investointi on lisännyt työllisyyttä ja tuonut uusia asukkaita kuntaan. Veropohja on laajentunut. Niillä on ollut helppo maksaa investointeihin otetut velat. Vantaalla onkin enemmän työpaikkoja kuin työssäkäyviä asukkaita. Vantaa on erinomainen esimerkki kunnasta, jossa katsotaan luottavaisesti tulevaisuuteen.

Elokuun alussa aloittavalla valtuustolla on kaksi suurta tehtävää. Tärkeintä on hoitaa Sote-uudistus sekä säilyttää usko tulevaisuuteen veroäyrin pienentyessä.

Kuntalaisten palvelujen näkökulmasta siirtyminen Vantaan ja Keravan muodostamaan Hyvinvointialueeseen (maakuntaan) on hyvä asia. Hyvinvointialueen sote-menot maksaa valtio. Tämän hetken tietojen mukaan hyvinvointialueemme saa valtiolta enemmän avustusta kuin mitä Vantaan ja Keravan kaupunkien yhteenlasketut sote-menot nyt ovat. Suuremmalla rahamäärällä hyvinvointialue pystyy palkkaamaan lisää henkilökuntaa ja kehittämään palveluja. Näyttää myös selvältä, että olemassa olevat palveluverkot säilyvät.

Sote-palvelujen siirtyminen hyvinvointialueelle ei ole vain tekninen ratkaisu. Kiinteistöjen ja muun omaisuuden siirtoon liittyy riskejä, miten suuria, siitä me asukkaat emme ole perillä. Uuden valtuuston tulee ensi töikseen selvittää noiden siirtojen kustannukset. Jääkö osa kiinteistöistä tyhjiksi kaupungin kontolle? Pahimmillaan siirron kustannukset kaupungille voivat olla kymmeniä, ellei satoja miljoonia.

Kunnat ovat tähän saakka saaneet sote-kustannukset lähes kokonaan valtionapuina. Nyt tämä potti siirtyy hyvinvointialueelle. Vielä eduskunnan käsittelyssä olevan sote-esityksen mukaan kaikkien kuntien tuloveroprosenttiin tehdään 13,26 prosenttiyksikön leikkaus. Vantaan veroäyriksi jää tämän mukaan 5,74. Pudotus tuntuu hätkähdyttävältä. Sitä se ei välttämättä ole, koska sote-menojen osuus on kaupungin talousarviossa ollut lähes kaksi kolmasosaa.

Sopeutumisongelmia uusi tilanne väistämättä aiheuttaa. Virhearviointeihin sote-siirrossa ei ole varaa. On muistettava, että ensimmäisinä hyvinvointialueeseen siirtymisen jälkeisinä vuosina kunnilla ei ole lupa korottaa veroäyriä. Tulee mieleen kysyä, olemmeko vaalitohinassa puhuneet oikeista asioista.

Jussi Särkelä (sd)
tietokirjailija
toiminnanjohtaja
vaaliehdokas (sd)