SOSIALIDEMOKRAATTISTEN MIESTEN MANIFESTI

SOSIALIDEMOKRAATTISTEN MIESTEN MANIFESTI

Hyväksytty Sosialidemokraattiset miehet -yhdistyksen perustavassa kokouksessa 12.2.2020

MIESTEN SYRJÄYTYMISELLÄ PITKÄT PERINTEET

Miehelle asetetulla yhteiskunnallisella roolilla on vuosisataiset perinteet. Miehen velvollisuutena on ollut pitää koti yllä, raivata pellot ja tehdä työtä tehtaissa, huolehtia perheen taloudellisesta hyvinvoinnista sekä puolustaa koteja sotimalla. Yksinomaan miehiä velvoittavat roolit ovat edelleen syvällä nykyisessäkin yhteiskunnassa. Jos perheellä ei ole kunnolliseksi katsottua kotia, syyllisenä pidetään automaattisesti perheen miestä.

Liputuspäivinä arvostetaan kuollutta miestä. Veteraanipäivänä, kaatuneiden muistopäivänä ja puolustusvoimien liputuspäivänä vahvistetaan kuvaa maskuliinisesta miehestä, joka on valmis uhraamaan itsensä toisten puolesta. Kansalaisten mielissä elää edelleen pyhäinmiestenpäivä, miesvainajien ja miesmarttyyrien muistopäivä.

Rujo kuva vain lujittuu naisten aseman parantuessa, jos miesten vääristyneeseen rooliin ei saada muutosta.  Inhimillisestä elämästä vieraantuneilla ja ylikorostuneilla velvollisuuksilla ja sotimisella ei paranneta sukupuolten tasa-arvoa.  Sosialidemokraattisen miesliiton tavoitteena on sukupuolten yhteinen pyrkimys inhimillistää yhteiskunta.

Nuorten miesten tilanne on synkkä. Heistä noin 30 000 on syrjäytynyt ja heidän paluunsa tasavertaiseksi yhteiskunnan jäseneksi edellyttää erittäin suurta ponnistusta. Yhteiskunta ei edes tunnista kaikkia syrjäytyneitä, sillä tilastot eivät tavoita kaikkia. Tilastokeskuksen mukaan 33-vuotiaiden miesten tilanne on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut yhä huonommaksi. Yli neljäkymmentä prosenttia 33 vuotta täyttäneistä miehistä on avo- ja avioliiton ulkopuolella eli nousua on kymmenessä vuodessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Perheen ulkopuolella 33 vuotta täyttäneistä elää kolmekymmentäviisi prosenttia. Myös tässä on nousua kymmenessä vuodessa lähes kymmenen prosenttia.  Tilastot kuvaavat kuitenkin vain yksinasumista ei yksinäisyyttä, jossa todennäköisesti ystävien korvautuminen virtuaaliystävillä vain pahentaa vieraantumista tavallisesta kanssakäymisestä.

Karuimman kuvan miehen yhteiskunnallisen roolin ahdistavuudesta antaa itsemurhatilasto. Vaikka miesten tekemien itsemurhien määrä on puolittunut kolmenkymmenen vuoden aikana, kuolee miehiä edelleen itsemurhan uhreina kolme kertaa naisia enemmän.

Kirjoittaessaan poikien koulutuksesta Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala totesi, että ”luulopohjainen yhteiskunta-ajattelu osuu oikeaan vain hyvällä säkällä” (Turun Sanomat 24.1.20). Poikien koulunkäynti on ollut tuen tarpeessa jo yli sata vuotta.

Keskikoulussa (nyk. peruskoulun 5-9. luokat) poikien osuus oppilaista jäi alle puoleen jo vuonna 1908, jonka jälkeen poikien osuus pysyi aliedustettuna koko kyseisen koulusysteemin loppuun saakka. Myös ylioppilaistutkinnoissa pojat jäivät pysyvästi vähemmistöön jo vuonna 1947. Asiaan kiinnitti huomiota jo professori Elina Haavio-Mannila.

Korkeakoulututkinnon suorittaneista vinoutuma naisten ja miesten välillä on OECD:n kärkeä. Naisista tutkinnon suorittaa 53 prosenttia ja miehistä vain 39 prosenttia.

Poikien ja miesten alhaisempi koulutustaso on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Se kärjistyy erityisesti syystä, että miehiin kohdistuvat roolipaineet ovat ristiriidassa miesten mahdollisuuksien kanssa. Koulutuksen eriarvoisuudesta tekee sukupuolikysymyksen se, että naisten ja miesten koulutuksen eriytyminen johtaa myös elinpiirien erilaistumiseen.

Sosialidemokraattiset miehet pitää oikeudenmukaisena, että miesten ja naisten koulutuspohja ja elämänkokemus eivät olisi nykyisellä tavalla sukupuolisesti vinoutuneita.

Vuonna 1966 Paasion I hallitus, jonka jäsenenä oli 19 miestä, päätti asettaa historiallisen ja tuloksiin johtaneen Naisten asemaa tutkivan komitean (Komiteamietintö 1970:8), jonka nojalla perustettiin Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vuonna 1972.

Sosialidemokraattiset miehet vaatii, että nykyinen hallitus asettaa vastaavasti 54 vuotta edeltävän komitean jälkeen Miesten asemaa tutkivan parlamentaarisen komitean – joka olisi maailmassa ensimmäinen laatuaan.

Toiseksi Sosialidemokraattiset miehet vaatii, että hallitus asettaa erikseen Yksinelävien sosiaalista asemaa selvittävän parlamentaarisen komitean, kuten Y-säätiö ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry ovat ehdottaneet jo vuonna 2014. Yksinelävien enemmistön muodostavat vanhat naiset ja työikäiset köyhät miehet. Myös tämä komitea olisi maailmassa edelläkävijä.

Nämä vaatimukset ovat yhdenmukaisia Sosiaali- ja terveysministeriön Miesten tasa-arvoa selvittäneen työryhmän tavoitteiden kanssa.

Hyvinvointivaltion keskeinen rakentaja on ollut Sosialidemokraattinen Puolue yhteistyössä muiden hyvinvointiyhteiskuntaa rakentaneiden puolueiden kanssa. Kansanvaltaiset puolueet kilpailivat keskenään siitä, mikä edistää esityksillään parhaiten hyvinvointiyhteiskunnan muodostumista. Sosialidemokraattinen miesliitto toivoo, että kansanvaltaiset puolueet omine järjestöineen kävisivät yhteiseen kilpaan miesten hyvinvoinnin puolesta.

Sosialidemokraattinen miesliike haluaa kehittää myös yhteistyötä Sosialidemokraattiset naiset -järjestön kanssa.

MIESTEN SYRJÄYTYMISELLÄ PITKÄT PERINTEET

Miehelle asetetulla yhteiskunnallisella roolilla on vuosisataiset perinteet. Miehen velvollisuutena on ollut pitää koti yllä, raivata pellot ja tehdä työtä tehtaissa, huolehtia perheen taloudellisesta hyvinvoinnista sekä puolustaa koteja sotimalla. Yksinomaan miehiä velvoittavat roolit ovat edelleen syvällä nykyisessäkin yhteiskunnassa. Jos perheellä ei ole kunnolliseksi katsottua kotia, syyllisenä pidetään automaattisesti perheen miestä.

Liputuspäivinä arvostetaan kuollutta miestä. Veteraanipäivänä, kaatuneiden muistopäivänä ja puolustusvoimien liputuspäivänä vahvistetaan kuvaa maskuliinisesta miehestä, joka on valmis uhraamaan itsensä toisten puolesta. Kansalaisten mielissä elää edelleen pyhäinmiestenpäivä, miesvainajien ja miesmarttyyrien muistopäivä.

Rujo kuva vain lujittuu naisten aseman parantuessa, jos miesten vääristyneeseen rooliin ei saada muutosta.  Inhimillisestä elämästä vieraantuneilla ja ylikorostuneilla velvollisuuksilla ja sotimisella ei paranneta sukupuolten tasa-arvoa.  Sosialidemokraattisen miesliiton tavoitteena on sukupuolten yhteinen pyrkimys inhimillistää yhteiskunta.

Nuorten miesten tilanne on synkkä. Heistä noin 30 000 on syrjäytynyt ja heidän paluunsa tasavertaiseksi yhteiskunnan jäseneksi edellyttää erittäin suurta ponnistusta. Yhteiskunta ei edes tunnista kaikkia syrjäytyneitä, sillä tilastot eivät tavoita kaikkia. Tilastokeskuksen mukaan 33-vuotiaiden miesten tilanne on viimeisen kymmenen vuoden aikana tullut yhä huonommaksi. Yli neljäkymmentä prosenttia 33 vuotta täyttäneistä miehistä on avo- ja avioliiton ulkopuolella eli nousua on kymmenessä vuodessa lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Perheen ulkopuolella 33 vuotta täyttäneistä elää kolmekymmentäviisi prosenttia. Myös tässä on nousua kymmenessä vuodessa lähes kymmenen prosenttia.  Tilastot kuvaavat kuitenkin vain yksinasumista ei yksinäisyyttä, jossa todennäköisesti ystävien korvautuminen virtuaaliystävillä vain pahentaa vieraantumista tavallisesta kanssakäymisestä.

Karuimman kuvan miehen yhteiskunnallisen roolin ahdistavuudesta antaa itsemurhatilasto. Vaikka miesten tekemien itsemurhien määrä on puolittunut kolmenkymmenen vuoden aikana, kuolee miehiä edelleen itsemurhan uhreina kolme kertaa naisia enemmän.

Kirjoittaessaan poikien koulutuksesta Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala totesi, että ”luulopohjainen yhteiskunta-ajattelu osuu oikeaan vain hyvällä säkällä” (Turun Sanomat 24.1.20). Poikien koulunkäynti on ollut tuen tarpeessa jo yli sata vuotta.

Keskikoulussa (nyk. peruskoulun 5-9. luokat) poikien osuus oppilaista jäi alle puoleen jo vuonna 1908, jonka jälkeen poikien osuus pysyi aliedustettuna koko kyseisen koulusysteemin loppuun saakka. Myös ylioppilaistutkinnoissa pojat jäivät pysyvästi vähemmistöön jo vuonna 1947. Asiaan kiinnitti huomiota jo professori Elina Haavio-Mannila.

Korkeakoulututkinnon suorittaneista vinoutuma naisten ja miesten välillä on OECD:n kärkeä. Naisista tutkinnon suorittaa 53 prosenttia ja miehistä vain 39 prosenttia.

Poikien ja miesten alhaisempi koulutustaso on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma. Se kärjistyy erityisesti syystä, että miehiin kohdistuvat roolipaineet ovat ristiriidassa miesten mahdollisuuksien kanssa. Koulutuksen eriarvoisuudesta tekee sukupuolikysymyksen se, että naisten ja miesten koulutuksen eriytyminen johtaa myös elinpiirien erilaistumiseen.

Sosialidemokraattiset miehet pitää oikeudenmukaisena, että miesten ja naisten koulutuspohja ja elämänkokemus eivät olisi nykyisellä tavalla sukupuolisesti vinoutuneita.

Vuonna 1966 Paasion I hallitus, jonka jäsenenä oli 19 miestä, päätti asettaa historiallisen ja tuloksiin johtaneen Naisten asemaa tutkivan komitean (Komiteamietintö 1970:8), jonka nojalla perustettiin Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vuonna 1972.

KAKSI KOMITEAA

Sosialidemokraattiset miehet vaatii, että nykyinen hallitus asettaa vastaavasti 54 vuotta edeltävän komitean jälkeen Miesten asemaa tutkivan parlamentaarisen komitean – joka olisi maailmassa ensimmäinen laatuaan.

Toiseksi Sosialidemokraattiset miehet vaatii, että hallitus asettaa erikseen Yksinelävien sosiaalista asemaa selvittävän parlamentaarisen komitean, kuten Y-säätiö ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry ovat ehdottaneet jo vuonna 2014. Yksinelävien enemmistön muodostavat vanhat naiset ja työikäiset köyhät miehet. Myös tämä komitea olisi maailmassa edelläkävijä.

Nämä vaatimukset ovat yhdenmukaisia Sosiaali- ja terveysministeriön Miesten tasa-arvoa selvittäneen työryhmän tavoitteiden kanssa.

Hyvinvointivaltion keskeinen rakentaja on ollut Sosialidemokraattinen Puolue yhteistyössä muiden hyvinvointiyhteiskuntaa rakentaneiden puolueiden kanssa. Kansanvaltaiset puolueet kilpailivat keskenään siitä, mikä edistää esityksillään parhaiten hyvinvointiyhteiskunnan muodostumista. Sosialidemokraattinen miesliitto toivoo, että kansanvaltaiset puolueet omine järjestöineen kävisivät yhteiseen kilpaan miesten hyvinvoinnin puolesta.

Sosialidemokraattinen miesliike haluaa kehittää läheistä yhteistyötä Sosialidemokraattiset naiset -järjestön kanssa.