ULKOPUOLISUUDEN KOKEMUKSISTA

ULKOPUOLISUUDEN KOKEMUKSISTA

Kirjailija Mirjam Kälkäjä kertoo Kulttuurivihkojen viimeisimmässä numerossa Anna Alatalon artikkelissa ulkopuolisuuden (irrallisuuden) tunteestaan, joka on seurannut häntä koko elämän. ”Olen paikaton. Olen lävistetty irrallisuudella, siirtolaisuudella. Kotiseutuni on ihmisissä. Syvimmät yhteyteni ovat luontoon.” Mirjam Kälkäjän ulkopuolisuuden tunne johtuu siitä, että hän joutui lapsena lähtemään Petsamosta.

Kirjailija on tarkkailija. Tarkkailija on väistämättä ulkopuolinen. Onko kirjailijan ulkopuolisuus väliaikaista vai pysyvä elintila? Kysymys on kiinnostanut minua pitkään. Kun rakensin puitteet ensi talven Kirjailijayhdistysten verkoston Talvipäiville ja niille teeman ”Ulkopuolisuus”, taustaoletuksenani oli, että luova henkilö kuten kirjailija kantaa tarkkailijan ja siten ulkopuolisuuden kokemista. Kälkäjä sanoo Kulttuurivihkojen haastattelussa: ”Kirjoittajalla on tuhansia mielenmaisemia, tuhansia näköaloja ihmisiin ja tapahtumiin, se maailma kukkii ja kuihtuu, siellä myrskyää ja tyyntyy, siellä taivallan suuressa yksinäisyydessä pienenä tulkitsijana, joskus ehkä myös näkijänä. Niin kauan kuin kirjoitan, olen olemassa.”

Käsitettä ´ulkopuolisuus´ voi tarkastella useasta näkökulmasta. Tärkein jako on väliaikainen ulkopuolisuus tai pysyvä ulkopuolisuus. Viime mainittu voi johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, jopa itsemurhaan. Mirjam Kälkäjä elää kirjoittaessaan eli kirjoittamisella on hänelle myös terapeuttinen merkitys. Artikkelin perusteella hänen ulkopuolisuuden tunteensa ei johdu kuitenkaan niinkään tarkkailijan tehtävästä kuin siirtolaisuuden kokemuksesta.

Olen jakanut ulkopuolisuuden kokemuksen a) fyysiseen, b) sosiaaliseen, c) psykologiseen ja d) intellektuaaliseen ulkopuolisuuteen. Fyysinen ulkopuolisuus syntyy eriytyneistä asumisen olosuhteita tai maantieteellisestä erillään olosta, fyysisestä erilaisuudesta tai vammaisuudesta jne. Sosiaalinen ulkopuolisuus syntyy siitä, että ei saa kontaktia toisiin sosiaalisiin ryhmiin. Psykologinen ulkopuolisuus on psyykkistä erilaisuuden kokemista. Intellektuaalinen ulkopuolisuus on enemmän tai vähemmän tietoista erillään olemista tarkkailijan roolissa, mikä tietysti on myös psykologinen mielen tila.

Tänään puhutaan paljon yksinäisyydestä. Asiaa on tutkittu ja tiedetään, että yksinäisyys on yksi tappavimmista taudeista silloin, kun yksinäisyys on umpikuja, pysyvä tai pysyväksi koettu tila. Ulkopuolisuus intellektuaalisessa mielessä on, tai voi olla, positiivinen olotila, kokemus, tarve.

Kirjailijoilla on annettavaa yksinäisyydestä ja erilaisuuden kokemisesta nykypäivänä käytävään keskusteluun. Syntyisikö ulkopuolisuuden kokemisen teemasta kaikkien kirjailijayhdistysten lehtien keskusteluteema. Saisiko teemasta antologian? Entä seminaareja? 26.12.2017