ELÄMÄN OHJEITA
ELÄMÄN OHJEITA
Kansan suussa muotoutuneissa elämänohjeissa on moraalinen lataus. Niihin sisältyy ihmisen hyvyyttä ja vahvuutta. Tässä esitettävät elämänohjeet ovat Etelä-Pohjanmaalta, mutta aivan vastaavia löytyy koko maasta. Ohjeet olen poiminut netistä ja antanut olla ne murteessa korostaakseni niiden perinteikkyyttä.
Viisauas ”Hymyyle vaan, vaikka tuntuus äkkipäätä ourolta naamalihaksis.” on tyyppiesimerkki siitä, että sen on kansa käytännössä oppinut. Toki se on johdettavissa ”virallisista” moraaliviesteistä ja jopa yleismaailmallisesta etiikasta.
* Hymyyle vaan, vaikka tuntuus äkkipäätä
ourolta naamalihaksis. Son suasiteltavaa ihimissuhteeren kannalta, ja ilimaasta peeärrää.
* Sun pitää uskua ittehes. Sä et pysty torellisihin voimannäyttööhin, joset sä itte tiärä ja usko, jotta
soot hyvä.
* Ei niin piäntä ojaa, nottei sinne oma lehemä maharu.
* Elä jokahinen päivä siihen lajihin, notta se vois olla sun viimeeses. Jonakin päivänä soot viälä siinä oikias.
* Älä tee ittelles jalustaa, sinoot jaloosta nalakis erinomaasuutes kans.
* Jos pohojalaanen hymyylöö, son vakava paikka. Silloon tiätää jokahinen, jotta tuallon asiat vakavasti hyvin. Saati, jos pohojalaanen irvistää,
nii siiton leikki kaukana. Silloon ei mee hyvin.
Ennen kuin jatkamme ohjeiden lukua, miettikäämme tovi kysymystä ´kansan mieli´, mitä ja millaista se tänään on.
Filosofian arvostus on vuosi vuodelta laskenut. Tämä koskee myös moraalifilosofiaa tai filosofista etiikkaa, mitä käsitettä käytämmekin. Psykohistoria teki nousupiikin ja poistui. Antropologinen tutkimus ei ylitä uutiskynnystä, saati että sekään päätyisi pöydille, jossa tehdään yhteiskunnallisia päätöksiä. Päätöksiä tehdessä ei arvioida niiden kulttuurivaikutuksia samalla tavalla kuin esimerkiksi tasa-arvovaikutuksia. Kuitenkin kulttuuri on pääkategoria verrattuna vaikkapa tasa-arvoon.
Asuuko missään kokonaisnäkemystä mitä suomalaiset ajattelevat ja kokevat? Mitä sisältää suomalaisten kulttuurinen pääoma? Julkisuuteen nousevat säännöllisin väliajoin puoluekannatusmittaukset. Niillä ei ole paljoakaan merkitystä, ellei puolueissa ole tietoa ja näkemystä ihmisten arjesta ja siihen johtaneesta historiasta.
Ihminen tarvitsee käsityksen hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä. Niihin ”sielujemme paimen” (Foucault´n käsite) on aina pyrkinyt vaikuttamaan osana hallinnan menetelmää. Nykypäivänä pikku-sielunpaimenia on lukematon määrä. Miten paimenten aiheuttama sekasoppa on kansa yleiseen ajattelutapaan ja mieleen vaikuttanut? Onko yleisen turvattomuuden tunteen yksi syy epäselvässä kulttuurikäsityksessä?
Puolustusvoimat mittaa säännöllisesti kansan mielialoja. Se kuuluu sen tehtäviin. Kun ns. avoimuuspuhe halvaannutti osan Supon toiminnasta, siirtyi siltä osa kansalaisten psykologisen hallinnan toimia Puolustusvoimille. Jos näin ei olisi, kurinpitoelimemme olisivat ammatillisesti epäpäteviä.
On pääteltävissä, että myös puolueet teettävät mittauksia kansalaisten syväajattelusta. Miten muuten on selitettävissä, että vihreät ja vasemmistoliittolaiset käyvät homokysymyksissä venäläistä ortodoksisuutta, mutta ei suomalaista ortodoksisuutta vastaan tai että hyvinvointivaltiota vastustavat puolueet joutuvat kuitenkin puheissaan kannattamaan sitä. Esimerkkejä löytyy useita.
* Tyyrää tuulilasin läpitte, äläkä takapeilihin katto.
* Kiirehes on palio hyviä pualia, ei nyvvaan tuu yhtää miälehen.
* Tee
niinku kilipikonna: tyännä pääs pihalle ja lähäre liikkehelle.
* Soot kotkien sukua ekkä kana - lähäre lentohon ja lakkaa räpiköömästä.
* Jos soot ulukona ja tähäret
loistaa, älä maraja, jotta puuttuu elämästä valopilikut.
* Jos maitua haluat, älä orota, jotta lehemä koputtaa ovelle.
* Sä et koskaan tiärä mikä on tarpeheksi, joset tiärä mikä
on enempi ku tarpeheksi.
* Älä herttin tähäre mee mukahan, jos jonku miälestä soot luuseri. Menöö vuasia hukkahan. Paa kampoohin ja näytä.
* Pahan iliman lintu sanoo, jotta tuuloo väärästä
suunnasta. Hyväuskoonen orottaa, jotta kohta muuttuu suunta. Säärä sä sillaikaa purjehet kohorallensa ja anna mennä!
* Katto asiooren valoosia pualia, ei silimät rasitu..!
* Taharokko olla oikeen miäleenpainuvan
rohkia? Pirä vain tunnelma korkialla vaikka sua mulukooltas kuinka.
* Hymyyle sitä leviämmin mitä vaikee päivä - huamaat pian, jottei niitä enää ookkaa!
* Ruaki itteluattamusta - epäälykset
kualoo näläkähän.
* Paa saman tiän jalalla koriasti, jos soot joka tapaukses heikoilla jäillä.
* Josei oo mitää syytä teherä sitä, mitä soot tekemäs, niin minkä raakkulehen
takia soot aikaas tuhulaamas?
* Alootas tänään työrupiama niin, jotta epäonnistumisen maharollisuutta ei oteta laskuuhin ollenkaa.
* Orotakko jotta tilaasuus koputteloo ovella? Ookko muistanu teherä sillen oven?
* Ooppa oikeen rohkia, irroota ittes totutuusta kuvioosta.
* Kaiva kaveris ylähä, jos son puronnu kuappahan vaikeuksiensa kans.
* Tee mitäs tykkäät, mutta tiärä, jotta yritystä pitää olla.
* Son sulle aiva oikeen jos tirskahutat varpahas samahan kivehen kaharesti.
* Löyräkkö ittes sanomasta, jotta 'viälä me tällenki nauretahan'? Mikä jottet nauraasi heti?
* Meirän kansalaasvelevollisuus
on pitää ittestämmä ja omasta erikooslaarustamma huolta.
* Jos sä haluat jotaki mitä sullei oo ikinä ollu, sun pitää teheräkki jotaki mitet oo ikinä ennemmin teheny.
* Klonasteloo jokahinen,
mutta son tyhymä jokei ymmärrä nousta ylähä.
Kuva: ksml.fi
Uusimmat kommentit
Venäjän sotaa Ukrainassa tarkastellaan kirjoituksessa useasta eri näkökulmasta. Yksi tärkeä näkökulma on kokonaan sivuutettu: kansojen itsemääräämisoikeus. Mielenkiintoinen unohdus.
Heipä hei, Jussi! Osuin ihan vahingossa tälle sun sivulle, ja ajattelin laittaa terveiset. Varmaan vielä muistat minut, oon siis Haapakosken Raimon nuorimmainen. Eli terveiset ja hyvää jatkoa sulle!
Kiitos ruususta Martinlaakson aseman luona!
Onnittelut Martinlaaksosta valitulle kaupunginvaltuutetulle!
Martinlaaksossa kuuluu huhua, että kirjastoa oltaisiin siirtämässä Kivistöön. Eihän asia voi nä