YKSIN ELÄMISESTÄ JA YKSINÄISYYDESTÄ

YKSIN ELÄMISESTÄ JA YKSINÄISYYDESTÄ

Maassamme on noin miljoona yhden ihmisen taloutta. Oman lisävärin yhden hengen talouksiin tuo ihmisten eliniän kasvu. Yksinasuvien vanhusten määrä nousee. Yksin olemisesta ja yksinäisyydestä tulee pysyvä keskustelun aihe. Siksi on tärkeää hakea yhteiset käsitteet, jotta tiedämme mistä puhumme.

Suurimmalla osalla yksin elävistä lienee vilkas sosiaalinen elämä, he ovat tyytyväisiä elämänlaatuunsa eivätkä vaihtaisi yksin elämistään muuksi. Tämä on olettamukseni, en ole tutustunut aiheesta mahdollisesti tehtyihin tutkimuksiin.

On luonnollista, että kaikki yksin elävät eivät ole pitäneet Helsinki mission

”Yksinäisyys on tappavampaa kuin ylipaino” –kampanjasta. Se leimaa yksin elämisen rumaksi, pakoksi johon ihminen on ajautunut. Kampanjajulisteessa on rujo vanhuksen kuva. Juliste toimii ilmeisen hyvin varainhankinnassa, mutta yksin elävistä ihmisistä se antaa väärän kuvan.

Valtaosa yksin elävistä ei ole yksinäisiä. On ilmeistä, että myös enemmistö leskistä pitää yksin elämistään hyvänä. Filosofi Timo Airaksisen mukaan ”todellinen vanhuus alkaa, kun ihminen katsoo taaksepäin eikä eteenpäin” (Vanhuuden ylistys, 2002). Airaksisen mukaan uuteen vanhuuden postmoderniin kulttuuriin kuuluu vanhuuden kieltäminen. Vanhuus on tehty yhteiskunnallisesti näkymättömäksi.

Toimintakykyisten vanhojen ihmisten lisääntyminen on johtanut siihen, että vanhat ovat luoneet oman maailmansa, jossa he itse ovat valtiaita. On syntynyt uudentyyppinen vanhojen ihmisten alakulttuuri. ”Mikä olisi hauskempi tapa viettää vanhuuttaan kuin tämä, irrallaan Jeesuksesta, poissa työn oravanpyörästä ja ilman todellisuuden aiheuttamia paineita… vanhuus kun on se ikä, jolloin vähiten kaivataan todellisuudentajua ja realiteettien kunnioitusta”, Airaksinen kirjoittaa.

Facebookissa on sivusto Yksinäisyys ei leviä, joka on osa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Suomalaisten yksinäisyys -hanketta (Argumenta). Kyseinen sivusto viritti tämän pohdiskelevan epätieteellisen kirjoituksen. Jos kirjoitus innostaa tai jopa provosoi keskustelua, olen saavuttanut tarkoitukseni.

Ko. sivustolla on julkaistu teemasta useita mielenkiintoisia artikkeleja ja näkemyksiä, mutta käsitemäärittelyä ei ole tehty. On luonnollista, että varsinaisessa tutkimuksessa käsitteet määritellään, mutta olisi se hyvä tehdä myös ko. sivuilla. Jämerä keskustelu edellyttää yhteisiä käsitteitä. Kun tehdään tutkimusta yksinäisyydestä, täytyy se siivilöidä esille yksin olemisesta.

Arkikielessä käsitteet ”yksin” ja ”yksinäisyys” paitsi sekoitetaan toisiinsa, niitä pidetään myös synonyymeinä. Harmillista on, että saman tekee Kotimaisten kielten tutkimuskeskus.

Suomen kielen sanakirjan mukaan sana ”yksin” merkitsee ”yksikseen, itsekseen, yksinään. Ilman muiden läsnäoloa, erillään muista; ilman seuraa, ystävää, huoltajaa tms.; omissa oloissaan”.

Erillään muista? Fyysisesti kyllä, mutta ei välttämättä sosiaalisesti ja psyykkisesti.

Sanalla ”yksinäinen” tarkoitetaan; ”ilman seuraa, kumppania tms. oleva, yksin, erikseen oleva. Esim. Y. vanhus. Y. vaeltaja. Tuntea itsensä yksinäiseksi. Yksinäinen susi. Viettää yksinäistä iltaa”.

Ymmärtääkseni tässä on olennaista ”tuntea itsensä yksinäiseksi”. Syynä voi olla esimerkiksi pakko; liikuntakyvyttömällä henkilöllä yksiössä ei juuri valinnan vaihtoehtoja ole.

Sana ”ulkopuolinen”; ”1. ulkopuolella oleva t. tapahtuva, ulkopuolelta tuleva, ulkoinen. Euroopan ulkopuoliset maat. Avioliiton ulkopuoliset suhteet. U. painostus. 2. jolla ei ole omaa intressiä; sivullinen, vieras. U. asiantuntija, tarkkailija. Tuntea itsensä u:seksi”.

Ulkopuolisuuden kokemus tullee ymmärtää eri asiana kuin yksinäisyyden kokemus. Yksinäisellä on yhteisöjä, joihin hän kaipaa, mutta ulkopuolisuutta voi kokea yhteisössä.

Yhden hengen taloutta kutsutaan sanakirjassa yksinäistaloudeksi (Suomen kielen perussanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2. painos Helsinki 2004.). Tämän mukaan Suomessa on siis miljoona ”yksinäis” kotia. Se ei mielestäni ole totta.

Lähden tässä hahmotelmassani oletuksesta, että yksin eläminen, yksinäisyyden tunne sekä ulkopuolisuuden kokemus voidaan jakaa kokemukselliseen osaan ja objektiiviseen osaan.

Ulkopuolisuuden kokemus on jaettavissa fyysiseen, sosiaaliseen ja intellektuaaliseen. Viime mainittu on tuttu esimerkiksi kirjailijoilla. Ihminen voi ajautua intellektuaaliseen ulkopuolisuuteen, toisaalta se voi olla myös välttämättömyys. Mutta voi se olla pakotie tai henkisen selviytymisen yksi vaihtoehto.

Silloin kun yksin eläminen ja oleminen on vapaaehtoinen valinta, se voi olla hyvinkin iloinen asia. Kyse on pitkälti tarpeesta ja mahdollisuudesta kokea osallistumista. Sen sijaan yksinäiseltä ihmiseltä puuttuu nimenomaan yhteisö ja osallistuminen.

Yksinäisyyden kokeminen voi olla psyykkisesti hyvinkin raastavaa. Toisaalta yksinäisyyteen voi ajan mittaan tottua. Ihminen elää yksinäisyydessä, josta aiheutuu hänelle sosiaalista ja psykologista toimintakyvyttömyyttä ilman, että hän kokee enää sitä. Käy siis samaten kuin syntymästään vammaisella, joka saa lapsilisän jälkeen kansaneläkkeen työkyvyttömyyseläkkeen. Hänet ”tuomitaan” alhaisella eläkkeellä pysyvästi köyhyyteen, mutta henkilö ei koe siten.

Hahmottelen, että yksinäisyyttä voidaan lähestyä sosiologisena, kulttuurisena, sosiaalipoliittisena, psykologisena ja filosofisena kysymyksenä. Kompetenssini ei riitä purkamaan näitä lähestymistapoja. Siispä en edes yritä. Odotan saavani opiskella niitä.

Lopuksi tietoisku:

Yksinäisyys ei leviä -sivusto on osa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Suomalaisten yksinäisyys -hanketta (Argumenta). Sivustolle kerätään yksinäisyyttä käsittelevää tutkimustietoa sekä uutisia Suomesta ja muualta maailmalta. Erityistä huomiota kiinnitetään yksinäisyyden ja eriarvoisuuden välille kietoutuviin kysymyksiin sekä yksinäisyyden lievittämiseen. Hankkeen koordinaattorina toimii tutkija Elisa Tiilikainen ja johtajana professori Juho Saari. Hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopisto.

Yksinäisyysverkoston sähköpostilistalle liittyminen onnistuu linkin
https://lists.uef.fi/mailman/listinfo/yksinaisyysverkosto.

kautta. Samasta linkistä pääset poistumaan listalta. Listalla voit lähettää viestiä kirjoittamalla osoitteeseen yksinaisyysverkosto@lists.uef.fi. Tällöin viestin saavat kaikki listalla olevat.

Lisätietoa hankkeesta: https://www.skr.fi/argumenta-suomalaisten%20yksinäisyys.

Kuva on napattu osoitteesta: http://www.ybyjenny.com.