ONKO RAUHAN ETYK PELASTETTAVISSA

ONKO RAUHAN ETYK PELASTETTAVISSA

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin Päätösasiakirja vuonna 1975 on merkittävin rauhan asiakirja sitten Pariisin rauhansopimuksen vuonna 1947. Suomen valtiolla ja presidentti Urho Kekkosella oli avainrooli ETYK:n toteuttamisessa. Suurten kansainvälisten ratkaisujen tekeminen on ennen muuta poliittisia tekoja. ETYK onnistui, koska Suomen johto näki poliittisten suhdanteiden yli.

”Osanottajavaltiot kunnioittavat toistensa täysivaltaista tasa-arvoisuutta ja yksilöllisyyttä samoin kuin kaikkia täysivaltaisuuteen erottamattomasti sisältyviä ja siitä johtuvia oikeuksia, niihin erityisesti luettuina jokaisen valtion oikeus oikeudelliseen tasa-arvoon, alueelliseen koskemattomuuteen sekä vapauteen ja poliittiseen riippumattomuuteen. Ne kunnioittavat myös toistensa oikeutta vapaasti valita ja kehittää poliittisia, sosiaalisia, taloudellisia ja sivistyksellisiä järjestelmiään sekä oikeutta päättää omat lakinsa ja muut säädöksensä.”

Osanottajavaltiot kirjasivat asiakirjaan, että ”niiden rajoja voidaan muuttaa kansainvälisen oikeuden mukaisesti rauhanomaisin keinoin ja sopimusteitse”.

Lisäksi osanottajavaltiot ”pidättyvät keskinäisissä suhteissaan samoin kuin yleensäkin kansainvälisissä suhteissaan voimakeinoilla uhkaamisesta tai niiden käytöstä minkään muiden valtioiden alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan…”.

Tärkeää on, että ETYK-valtiot sitoutuivat kansainväliseen rauhaan, ei vain osanottajavaltioiden keskinäiseen rauhaan.” Osanottajavaltiot selvittävät keskinäiset riitansa rauhanomaisin keinoin tavalla, joka ei vaaranna kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta eikä oikeudenmukaisuutta.”

Keskeistä ETYK:ssä oli valtioiden välinen kunnioitus ja toistensa asioihin puuttumattomuus. Juuri ne ovat rauhan tilan säilymisen ensi edellytyksiä. ”Osanottajavaltiot pidättyvät puuttumasta suorasti tai epäsuorasti, erikseen tai yhdessä, toisen osanottajavaltion lainkäyttövallan piiriin kuuluviin sisäisiin tai ulkoisiin asioihin riippumatta valtioiden keskinäisistä suhteista.”

Toistensa sisäisiin asioihin puuttumattomuus on erittäin tärkeä periaate, koska osanottajavaltioiden perinteet ja kulttuuri eroavat osin huomattavastikin toisistaan. Tämä oli ja on tärkeä esimerkiksi ihmisoikeuksien soveltamisen kohdalla. Osanottajavaltioiden ideologisten, uskonnollisten ja poliittisten eroavuuksien takia esimerkiksi ihmisoikeuksien toteuttaminen painottuu eri tavoin. Joissain valtioissa korostuvat kansalaisten sosiaaliset oikeudet poliittisia oikeuksia enemmän ja toisinpäin. Vähemmän kehittyneissä (uusissa) osanottajavaltioissa kansalaisten turva perustuu edelleen heimoihin tai niiden perua oleviin yhteisöihin.

Päätösasiakirjan ensimmäisessä luvussa ”Euroopan turvallisuuteen liittyvät kysymykset” ”Osanottajavaltiot tunnustavat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisen merkityksen ja sen, että niiden kunnioittaminen on rauhan, oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin olennainen tekijä, jotka puolestaan ovat välttämättömiä ystävällisten suhteiden ja yhteistyön kehittämisen turvaamiseksi niiden itsensä samoin kuin kaikkien valtioiden kesken.” Osanottajavaltiot sitoutuivat YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen.

Jotta nämä rauhan periaatteet toteutuisivat, osanottajavaltiot lupasivat lisäksi pidättyä ”kaikissa olosuhteissa mistä tahansa muistakin sotilaallisista, poliittisista, taloudellisista tai muista pakotteista, joiden tarkoituksena on alistaa toisen osanottajavaltion täysivaltaisuuteen sisältyvien oikeuksien käyttö palvelemaan niiden omia tarkoitusperiä ja täten hankkia etuja itselleen.”

Päätösasiakirjaan jäi puutteita, joista syistä Etyj ei ole kyennyt reagoimaan muuttuneisiin olosuhteisiin. Asiakirja puhuu valtioista ja niiden välisistä suhteista. Kun Neuvostoliitto hajosi, syntyi uusia valtioita kuten myös Jugoslavian hajottamissodan seurauksena. Etyj ei kyennyt valtioiden keskinäisen kunnioituksen periaatteella saattamaan uusia valtioita tasavertaisina ETYK-yhteisöön niiden omien kulttuurien, uskontojen ja tapojen pohjalta, vaan se lähti jakamaan osanottajavaltioita hyväksyttyihin ja ei-hyväksyttyihin. Kulttuuriset muutokset ovat kuitenkin hitaita, ei niitä voi eikä pidäkään lähetystyöntekijäperiaatteella lähteä muuttamaan.

Vielä pahempi ongelma syntyi Varsovan liiton lakkautettua toimintansa. ETYK-päätösasiakirjassa puhutaan valtioista, ei sotilasliitoista. Sovittiin, että valtiot eivät puutu toistensa asioihin eivätkä uhkaa toistensa rajoja ja turvallisuutta. Nato ja Yhdysvallat ovat käyttäneet Varsovan liiton hajoamista hyväkseen ja tunkeneet sotilastukikohtiaan eri puolille Venäjää. Tämä on murentanut lähes täysin sen turvallisuusilmapiirin, joka oli ETYK:n lähtökohta ja tavoite.

Helsingissä pidetty 40-vuotisjuhlakokous oli kuin piste näiden ongelmien päälle. Juhlakokous ei hakenut ETYK päätösasiakirjan hengen mukaisesti yhteisiä teitä rauhaan, vaan se teki eripuran politiikkaa hakemalla tuomioita. Tärvelikö Suomen nykyjohto Suomen neljän vuosikymmen takaiset saavutukset? Historiaan Suomen tunarointi takuuvarmasti ainakin jää.

ETYK on pelastettavissa, vaikka se nykyisten maailmanpoliittisten voimasuhteiden vallitessa on erittäin vaikeaa. Rauhan voimat ovat todella heikoilla.

Tarvitaan päivitetty Päätösasiakirja, jossa sovitaan Euroopan uudesta turvallisuusarkkitehtuurista ja jossa vahvistetaan samat osapuolten keskinäisen kunnioituksen periaatteet, jotka sisältyvät vuoden 1975 asiakirjaan.