Kimmo Kiljunen kirjoitti erittäin tärkeän kirjan. Nykyinen eläkkeiden tason laskentamenetelmä tulee johtamaan suureen köyhien joukkoon. Näin ei tarvitsisi olla.

Tällä sivulla on Kiljusen kirjan esittely kustantajan sivulta ja Kiljusen kolumni Demokraatissa 6. helmikuuta 2015.

Kimmo Kiljunen:
Eläkeläisten taitettu itsetunto –
Seniorikansalaisena nyky-Suomessa
Minerva 2015

Eläkeläisten taitettu itsetunto Seniorikansalaisena nyky-Suomessa

Vaikka eläkeläiset ovat yhä suurempi kansanosa, he eivät toistaiseksi nauti ansaitsemaansa arvonantoa eikä heidän äänensä aina pääse kuuluville edes heitä itseään koskevassa päätöksenteossa.

Suomessa väestö ikääntyy tällä hetkellä nopeimmin koko Euroopassa. Väestörakenteen muutos ja kasvavat terveysmenot edellyttävät, että ikääntyvien kansalaisten asemaan kiinnitetään entistä enemmän huomiota.
Minkälainen yhteiskuntamme tulisi olla, jotta myös eläkevuosista voisi muodostua arvokas ja antoisa elämänvaihe? Mitä vanhenevan väestön aseman parantamiseksi tulisi tehdä?

Kirjan painavaa asiasisältöä elävöittävät läpi kirjan kulkevat arjen esimerkit, jotka tuovat ikääntymisen haasteet yksittäisen ihmisen tasolle. Lisäksi kirja tarjoaa runsaasti taustatietoa sekä käytännön neuvoja ikä-ihmisen arjen helpottamiseksi. –Lähde: Kustantajan sivulta.

                             **   **   **

Kimmo Kiljunen:

ELÄKKEIDEN KOROTUS VAHVISTAA TALOUTTA

MISSÄÄN MUUALLA LÄNSI-EUROOPASSA ei ikäihmisten köyhyys kärjisty kuten Suomessa. Kun siirryt eläkkeelle, tulotasosi laskee iän karttuessa – ja vääjäämättä. Yli  85-vuotiaista lähes kolmasosa elää pysyvästi EU:n määrittelemän köyhyysrajan alla.

Leipäjonot kertovat hyvinvointiyhteiskuntamme pahoinvoinnista. Lähes 40 prosenttia leipäjonoissa seisovista on eläkeläisiä. Joka ikinen ruoka-avussa ikäihmisille jaettu ruisleipä osoittaa eläkejärjestelmämme epäonnistumista, sillä senhän pitäisi turvata jokaisen eläkeläisen perustoimeentulo.

Lähes kaikki eläkeläiset ovat pienituloisia. Yli 60 prosenttia heistä joutuu tulemaan toimeen alle 1500 eurolla kuukaudessa. Jos saat yli 2500 euroa eläkettä, olet suurituloinen ja kuulut rikkaimman kymmenesosan joukkoon.

                             ¤   ¤   ¤

SUOMESSA JA ALANKOMAISSA köyhyysaste on samaa suuruusluokkaa, noin seitsemän prosenttia koko väestöstä. Yli 75-vuotiaiden kohdalla tilanne on kuitenkin täysin päinvastainen. Suomessa vanhusten köyhyysaste on Länsi-Euroopan korkein, 20 prosenttia – ja Alankomaissa alhaisin, kaksi prosenttia.

Miksi näin?

Alankomaissa eläkejärjestelmää pidetään asiantuntijoiden mukaan maailman parhaimpana. Siellä kuten Tanskassa eläkkeet on sidottu palkkaindeksiin. Näin oli myös Suomessa työeläkejärjestelmämme alkuvuosikymmeninä. Ei ole enää – ja sen tuloksena olemme saaneet eläkeläisköyhälistön.

Työeläke on ansiosidonnainen etuus, ja ainoa perusteltu tapa ylläpitää eläkkeen arvoa on sitoa se palkkaindeksiin. Meillä kuitenkin taitettu indeksi painottaa hintakehitystä, ja vääjäämättä eläkkeet jäävät jälkeen yleisestä elintason noususta.

Keskimääräinen eläke on korkeimmillaan 68-vuotiailla, 1786 euroa kuukaudessa. Siitä alkaa lasku niin, että satavuotiaalla eläke on 1228 euroa. Taitetun indeksin vuoksi tämä on pysyvä ilmiö Eläkejärjestelmämme vie iän karttuessa kohti köyhyyttä.

MITÄ TAITETUN INDEKSIN korvaaminen palkkaindeksillä maksaisi?

Vuodessa se olisi 294 miljoonaa euroa. Raha on mitättömän pieni verrattuna eläkerahastoihin, jonne on kartutettu työntekijöiden eläkesäästöt. Vuoden 2014 lopussa niissä oli varoja 175 miljardia euroa. Se on lähes yhtä paljon kuin koko Suomen kansantuote. Valtion budjettikin on tähän nähden vain 54 miljardia.

Palkkaindeksin hinta eläkkeissä on 30 vuoden päästä 3,6 miljardia. Mutta tuolloin eläkerahastoissa on varoja yli 800 miljardia, joiden pelkkä tuotto on 44 miljardia.

Palkkaindeksiä käytettäessä on muistettava, että jolleivät palkat nouse, eivät nouse eläkkeetkään. Toisin sanoen varat, joilla eläkkeet maksetaan kasvavat vähintään samaa tahtia kuin itse eläkkeet.

Taitetun indeksin purkua ei tehdä veronmaksajien piikkiin valtion varoin. Päinvastoin, verotulot lisääntyvät, eläkeläisten asumistuki ja toimeentulomenot pienenevät ja kulutuskysyntä lisääntyy.

                             ¤   ¤   ¤

ITSE ASIASSA 70 PROSENTTIA, eli yli 120 miljardia eläkerahojamme on sijoitettu ulkomaille osakepörsseihin. Siellä ne eivät auta Suomen taloutta ja työllisyyttä.

Indeksiuudistus ei myöskään nostaisi eläkemaksuja. Eläkerahastojakaan ei tarvitse pienentää. Riittää, kun nipistetään hieman niiden tuotosta.

Eläkerahastojen tuotto oli vuonna 2013 lähes 12 miljardia euroa. Eikö olisi jo aika alkaa nostaa eläkkeitä eläkerahastojen kasvattamisen sijasta?

Meillä on hyvin varaa oikaista sekä taitettu indeksi että ikäihmisten taitettu itsetunto, jos niin haluamme. (Demokraatti 6.2.2015)