KIINASSA KRISTILLISYYS ETENEE

Kiinassa on vuoden 1979 jälkeen levitetty yli 60 miljoonaa Raamattua. ”Yhtyneiden Raamattuseurojen tuki tekee mahdolliseksi Kiinan kirkkojen raamattutyön ja kasvun”, totesi Kiinan uskontoministeri Wang Zuoan vieraillessaan viime kesänä Suomessa.

Kiinassa virallisesti tunnustettuja uskontoja ovat buddhalaisuus, taolaisuus, protestanttisuus, katolisuus ja islam. Ministeri Wangin mukaan noin 250 miljoonaa kiinalaista harjoittaa uskontoa. Kristittyjen määrä on kasvussa, heitä on jo noin 2-3 prosenttia väestöstä. Kiinan protestanttinen kirkko muotoutuu Kolmen itsen liikkeestä (Three Self Patriotic Movement, TSPM) ja Kiinan Kristillisestä Neuvostosta (China Christian Council, CCC). Lisäksi maassa toimii lukuisasti rekisteröimättömiä kristillisiä yhteisöjä. Niiden määrää on mahdoton arvioida.

Kiinan kristillisten elämästä kerrotaan Suomen Pipliaseuran lehdessä Pipliassa nro 4/2014. Päätoimittaja Markku Kotilan mukaan Kiinassa on kirkkojen etsikkoaika. ”Kaupunkeihin muuttaneista on tullut juurettomia ihmisiä, jotka etsivät elämälleen turvaa ja tarkoitusta. Kristittyjen määrä kasvaa aivan tavallisten ihmisten kohtaamisissa, joissa toteutuu lähimmäisen kuunteleminen ja huolenpito.”

Syyskuussa Kiinassa opintomatkalla ollut Sami Uusi-Rauva kertoo artikkelissaan, että Kiinaa ”rakennetaan yhä edelleen valtavalla voimalla”. ”Uudistuspolitiikan seurauksena myös kristittyjen asema on parantunut ratkaisevasti. Seurakunnat ovat saaneet tiloja ja taloudellisia resursseja. Työntekijöitä voidaan kouluttaa ja Raamattuja painaa.”

”Jumalanpalveluselämän ohella kirkko tekee sosiaalityötä, ylläpitää terveydenhuoltoa ja järjestää koulutusta.” ”Kristittyjen läsnäolo vaikuttaa myönteisesti yhteisön ja koko yhteiskunnan kehitykseen. Kirkko toimii osaltaan Kiinan 80 miljoonan vammaisen aseman parantamiseksi. Yhtyneet Raamattuseurat tuottavat pistekirjoituksella kirjoitettuja Raamattuja. Maaseutualueilla koulutustaso on alhainen. Kirkko tarjoaa työikäisille ja vanhemmille ikäryhmille mahdollisuuden lukutaidon hankkimiseen.”

Näimme kirkon, joka on ison yhteiskunnallisen muutoksen keskellä siellä, missä elämä on haurasta ja arkaa, Uusi-Rauva kirjoittaa.

Toinen opintomatkalainen Terhi Huovari kertoo artikkelissaan vierailustaan Gan Yi-heimon luona korkealla vuoristossa Yunnanin maakunnassa. Gan Yi on vain yksi maakunnan 25 vähemmistökansasta. Huovari on seurueineen ensimmäiset vieraat, jotka kylässä ovat ikinä käyneet.

”Yunnanin kristityistä 80 % kuuluu vähemmistöihin, joista useimmilla ei ole Raamattua omalla kielellään. Myös koulutettujen pappien ja muiden työntekijöiden vähäisyys haastaa Kiinan kirkkoa. Samalla kristittyjen määrä jatkaa kasvuaan.”

”Tavallisten kristittyjen rooli kristillisen sanoman levittämisessä on ensiarvoisen tärkeä. Heidän kauttaan kristinusko saa kiinalaisen asun. Kasvun taustalla on erityisesti kristittyjen halu pitää huolta heikoimmista ja tulkita Raamattua omassa elämäntilanteessaan.”

Kun Gan Yi–heimo kokoontuu Terhi Huovarin ja muiden vieraidensa kanssa jumalanpalvelukseen, he laulavat ganyinkielisestä virsikirjasta. Se on ainoa kirja heidän omalla kielellään. Kirja on peräisin kulttuurivallankumousta edeltäneeltä ajalta. Ganyinkielinen Vanha testamentti valmistuu vuoden 2015 alussa, Uusi testamentti vuonna 2019. Käännöstyön kimpussa on kuusi kääntäjää.

Minä voin vain ihailla kansainvälisen kristillisen liikkeen kykyä viedä aatettaan eteenpäin eli tehdä politiikkaa.