UUTEEN KARELIANISMIIN

Karjalan kansan nykytilanne on koruton. Karjalaiset taistelevat olemassaolostaan, kirjoittaa Suomalaisuuden Liiton hallituksen jäsen Sakari Linden Karjalan Sanomissa 19.11.2014. Viime vuosisadalla Karjalassa koki nousuja ja laskuja. Ennen vallankumousta karjalaisilla ei ollut yhtään mitään. Sanastossa ei ollut edes Karjala-sanaa, kirjoittaa Karjalan kongressin puheenjohtaja Anatoli Grigorjev Karjalan Sanomissa 12.11.2014.

”Nykyisen Karjalan tasavallan alueella oli ennen vallankumousta kaksi lääniä eli Aunuksen ja Arkangelin”, Grigorjev muistuttaa. ”Läänien johdossa oli tsaarin määräämiä kuvernöörejä. Ei karjalaisista silloin kuulunut mitään. Lokakuun vallankumous johti kansalliseen ja sosiaaliseen vapauteen. Karjalan kansa oli vapautuneiden kansojen joukossa. Vallankumouksen saavutuksena oli se, että Neuvostoliitossa vakiintui valtiojärjestyksen eräitä demokraattisia periaatteita. Nämä demokraattiset periaatteet on hyväksytty YK:n peruskirjassa ja muiden edustavien kansainvälisten kokousten julkilausumissa.”

Lokakuun suuren vallankumouksen jälkeen Karjalassa sattui Grigorjevin mukaan myös hyvin paljon ikäävää. 1930-luvulla teloitettiin syyttömiä. ”Sitä ei voi puolustaa millään eikä koskaan.”

”Meillä Karjalassa vainojen pääpaino kohdistui karjalaisiin ja suomalaisiin”, kirjoittaa kongressin puheenjohtaja Grigorjev.

Sakari Lindenin mielestä karjalan kielen pelastamiseksi ei ole enää kauaa aikaa. ”Toimeen on tartuttava välittömästi.”

”Venäjän vuoden 2010 väestönlaskun mukaan karjalaisia on Karjalan tasavallassa 45 000, joista puolet puhuu äidinkielenään karjalaa. Karjalaisten lukumäärä oli tippunut kahdeksassa vuodessa 20 prosentilla. Neuvostoliiton aikana karjalaa puhui vielä 300 000 ihmistä. Nyt vaarana on koko kielen kuoleminen sukupuuttoon.”

”Suomalaisilla on selkeä kannustin toimia karjalan kielen pelastamiseksi. Karjalan kieli on suomen läheisimpänä sukukielenä äärimmäisen tärkeä suomalaisen identiteetin kannalta. Kalevalaisuus eli itämerensuomalainen kieli- ja kulttuuritaustamme on kansamme kieli.”

”Se on identiteettimme henkinen puoli, joka toimii vastapainona lännestä saamallemme yhteiskunnalliselle perinnölle”, Linden kirjoittaa.

”Suomi on ainutlaatuinen sekoitus itää ja länttä ja kalevalaisuus on siinä kokonaisuudessa itäinen vivahteemme.”

Suomessa koettiin vahva karelianismin aalto 1800-luvulla. Voimakkaimmillaan se oli 1890-luvulla, jolloin eri alojen tutkijat sekä taidemaalarit, valokuvaajat, arkkitehdit, kirjailijat ja säveltäjät tavoittelivat suomalaisuuden alkulähteitä.

Nykypäivän tavoitteena ei tule olla suomalaisuuden etsiminen, vaan uusi karelianismi tukisi vaikeuksissa olevaa sukulaiskansaa.

Sukukansa-aktivisti Sakari Linden haaveilee, että suomalaiset loisivat yhteyksiä Karjalan karjalankielisiin ihmisiin ja seuraisivat alueen tapahtumia alueen karjalan- ja suomenkielisistä tiedotusvälineistä. ”Ihanteena tulee olla kansojen, kielten ja kulttuurien moninaisuus.”

Lähteenä käytetty Karjalan Sanomat –sanomalehti ilmestyy kerran viikossa Petroskoissa.

Karjalan Sanomien ulkomaan tilauksia hoitaa Ruslania Books Oy Helsingissä.
Keskiviikkona ilmestyvä lehti toimitetaan tilaajille perjantaista alkaen.
Vuosikerta Suomeen maksaa 120 euroa. Yksityiset tilaajat voivat kysyä Ruslanialta tarjousta.
Ruslania Books
Bulevardi 7, FI-00120 Helsinki / Finland
puh. +358 9 27270737
fax +358 9 27270720
periodicals@ruslania.com
www.ruslania.com

Lehden voi tilata myös suoraan Periodika-kustantamolta Petroskoista.
Periodika-kustantamo
Titovinkatu 3, 185610 Petroskoi / Venäjä
puh. +7 8142 782928
fax +7 8142 782915
karjalansanomat@sampo.ru
periodika@sampo.ru