VALTUUSTORYHMIEN SOPIMUS

Valtuustoryhmien välinen sopimus luottamushenkilöpaikkojen jakamisesta 2021–2025

Kuntavaaleissa 2021 Vantaan kaupunginvaltuustoon valittuja valtuutettuja edustavien ryhmien (Kokoomus, Sosiaalidemokraatit, Perussuomalaiset, Vihreät, Vasemmistoliitto, Keskusta, Kristillisdemokraatit, Liike Nyt ja RKP) välillä on solmittu luottamushenkilöpaikkojen jaosta vuosiksi 2021–2025 seuraavaa:

Luottamushenkilöpaikat 2021−2025

Liitteenä 1 on ryhmien välillä neuvoteltu luottamushenkilöpaikkojen jako niihin luottamustehtäviin, joista ryhmillä oli allekirjoitushetkellä tiedossa tai joiden perustamisesta oli päästy yhteisymmärrykseen ryhmien kesken.

Jakotaulukko

Liitteenä 2 on jakotaulukko, josta ilmenevät Porvariryhmän (Kokoomus ja RKP), SDP:n, PS:n, Vihreiden, G6:n (Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt) ja Vasemmistoliiton keskinäiset vertailuluvut laskettuna kuntavaalien 2021 äänimäärien perusteella.

Liitteen 1 luottamushenkilöpaikat on joitakin yhteisesti sovittuja poikkeuksia lukuun ottamatta jaettu jakotaulukon mukaisesti.

Jakotaulukkoa käytetään pohjana koko vaalikauden jaettaessa ja määriteltäessä paikkoja. Lisäksi kirjattiin, että kukin ryhmä voi paikkajaon jälkeen vaihtaa tai luovuttaa kaavan mukaisia paikkoja niin halutessaan.

Valtuutetun siirtyminen toiseen ryhmään tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ei muuta vaalituloksen mukaan laskettua jakotaulukkoa. Lisäksi ryhmät sopivat, että toiseen ryhmään siirtyvälle valtuutetulle annetaan vahva suositus luopua luottamushenkilöpaikoista, joihin vanha ryhmä on hänet nimennyt.

Tasa-arvolain toteutus

Tasa-arvolain toteutuksesta eri jakokaavoilla ryhmien kesken on laadittu liite 3.

Jos jakokaavasta on poikettu tai luottamushenkilöiden kokonaismäärä ei löydy taulukiosta, on ryhmän, jolla on parillinen määrä paikkoja, jaettava paikat molempien sukupuolten kesken. Muut paikat sovitellaan ryhmien kesken tasa-arvolain noudattamiseksi valintatilanteessa. Tämä edellyttää, että ryhmät ovat varautuneet esittämään joissain tapauksissa tehtäviin sekä miehiä että naisia.

Valtuutettujen määrä lautakunnissa

Hallintosäännön (8 luku 4 §) mukaan valtuutettujen määrä lautakunnissa on vähintään 40 prosenttia varsinaisista jäsenistä. Tämän toteuttamiseksi on liitteenä 4 taulukko, jota noudatetaan valintoja tehtäessä.

Valtuustoryhmien yhteinen tahtotila on käynnistää nopeasti valmistelu hallintosäännön 8 luvun 4 § päivittämiseksi siten, että 40 prosenttiin laskettaisiin mukaan valtuustoryhmän kaksi ensimmäistä varavaltuutettua. Muutokset on valmisteltava siten, että päätökset voidaan tehdä 23.8.2021 valtuuston kokouksen alussa ennen luottamuselinten valintaa.

Muut sovitut asiat

Luottamushenkilöpaikkajaon lisäksi ryhmät sopivat liitteen 5 mukaisista talous- ja strategialinjauksista.

Vanhusneuvostossa on jakokaavan perusteella 11 paikkaa, jotka ryhmät täyttävät omien viiteryhmiensä eläkeläisjärjestöjen edustajista. Lisäksi vanhusneuvostossa voi olla erikseen nimettyjen muiden eläkeläisjärjestöjen edustajia. Vanhusneuvoston toimintasääntö uusitaan vastaamaan kuvattua paikkajakoa.

Vanhusneuvostossa on yhteensä 12 varsinaista jäsentä, joista puolueet liitteen 1 mukaisesti nimeävät 11 jäsentä. Vanhusneuvostojen sääntöjen mukaisesti veteraanijärjestöt nimeävät vanhusneuvostoon yhden jäsenen. Ryhmät sitoutuvat nimeämään neuvostoon jäseneksi yli 65-vuotiaita jäseniä. Lisäksi ryhmien välillä sovitaan, että vanhusneuvosto kutsuu puhe- ja läsnäolo-oikeudella asiantuntijoiksi seuraavien eläkeläisjärjestöjen edustajat ja varaedustajat KH:n 12.8.2019 § 19 päätöksen mukaisesti:

• · Eläkeliitto (varsinainen ja varaedustaja)
• · Eläkeläiset ry (varsinainen ja varaedustaja)
• · Eläkkeensaajat ry (varsinainen ja varaedustaja)
• · Kansalliset Seniorit ry (varaedustaja Svenska Pensionärer rf)
• · Vantaan Kristilliset eläkeläiset ry (varaedustaja Julkisen alan eläkeläiset ry)
• · Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry (varsinainen ja varaedustaja)

Kaupunkitilalautakunnan puheenjohtajuus on lähtökohtaisesti Porvariryhmällä ja varapuheenjohtajuus Sosiaalidemokraateilta. Jos sosiaali- ja terveyslautakunta lakkautetaan toimielimenä vaalikauden aikana sote-uudistuksen seurauksena, siirtyy kaupunkitilalautakunnan puheenjohtajuus Sosiaalidemokraateille ja varapuheenjohtajuus Porvariryhmälle.

Kaupunginhallituksen konsernijaostossa on 11 paikkaa, jotka on jaettu liitteen 2 jakokaavan mukaan. Tämän lisäksi vasemmistoliitto saa nimetä jaostoon edustajan, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus. Edustajalle valitaan myös varajäsen.

Selvyyden vuoksi todetaan, että hallintosäännön mukaan valtuustovaliokunnan jäseninä ovat valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Lisäksi valtuustovaliokunnassa on yhdeksän muuta jäsentä – yksi jäsen jokaisesta valtuustoryhmästä. Valtuustovaliokunnan kokouksiin osallistuvat lisäksi asiantuntijoina kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä kulloinkin asian käsittelyn kannalta tarvittavat henkilöt.

Niin ikään selvyyden vuoksi todetaan, että kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistolla sekä vantaalaisilla kansanedustajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus edunvalvontatoimikunnan kokouksissa.

Kiinteistö Oy Tiedepuiston hallitukseen nimetään vuosiksi 2021–2025 seitsemän hengen hybridihallitus, joka koostuu kuudesta poliittisten ryhmien nimeämästä henkilöstä sekä yhdestä virkamiehestä.

Luottamuselimissä, joiden kohdalla lukee kaikki ryhmät mukaan, tarkoitetaan kokoonpanoa, jossa kahdella suurimmalla ryhmällä (Porvariryhmä ja SDP) on kaksi paikkaa ja kaikilla muilla yksi. Lisäksi tällaisiin elimiin voidaan nimetä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajille puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Kaupunginhallitus päättää edustajat eri toimielimissä järjestäytymisensä jälkeen. Kaupunginhallituksen edustajia valittaessa eri toimielimiin pyritään siihen, että kaikki neuvotteluryhmät saavat varsinaisia tai varapaikkoja.

Valtuustoryhmät toteavat, että asetettaessa ehdokkaita kaupungin tytäryhteisöjen hallituksiin on kokoonpanossa otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.

Ryhmät sitoutuvat ilmoittamaan Liitteen 1 mukaiset esityksensä toimielinten luottamushenkilöiksi 16.8.2021 mennessä erikseen annettujen ohjeistusten mukaan.

VALTUUSTOSOPIMUKSEN TALOUS- JA STRATEGIALINJAUKSET

30.6.2021

Päättäessään Vantaan luottamushenkilöpaikkojen jaosta vuosiksi 2021–2025 allekirjoittaneet valtuustoryhmät ovat sopineet seuraavista talouslinjauksista sekä kaupunkistrategian painotuksista valtuustokaudelle 2021–2025.

Keskeiset talouslinjaukset

Vantaan talouden kehittämisen perimmäisenä tavoitteena on vantaalaisten kestävä hyvinvointi.

Verorahoitus

• Kunnallisveroprosentti pidetään nykyisellä 19,00 prosentin tasolla
o Sote-uudistuksen myötä Vantaan kunnallisveroprosentti laskee valtakunnallisesti määritellyn verran.

• Yleistä ja vakituiseen asuinrakennukseen kohdistuvaa kiinteistöveroprosenttia ei nosteta
o Mahdolliset valtuustokauden aikana tulevat ja kaupunkia velvoittavat lakisääteiset muutokset toteutetaan.

Käyttötalous

• Vuosikate on keskeinen tunnusluku ja elementti käyttötalouden tasapainottamisessa. Vuosikatetta nostetaan vuosittain valtuustokauden päättymiseen mennessä, jotta perusinvestoinnit (n. 150 milj. euroa vuosittain) pystytään rahoittamaan ilman nettolainanoton kasvua. Vuoden 2025 vuosikatetavoite vähintään 130 milj. euroa.

• Toimintamenojen kasvua rajoitetaan ja tuottavuutta parannetaan vuosittain:

o Toimintamenojen kasvu noudattaa enintään seuraavan
   tuottavuuskaavan mukaista prosenttia:

▪ Väestönkasvun %-muutos + Peruspalvelujen hintaindeksin %-muutos
- Tuottavuuden parantaminen 0,5 prosenttiyksikköä = Kasvuprosentti

o Kasvuprosenttia käytetään tavoitteellisena lukuna
   talousarviovalmistelussa koko Vantaan toimintamenojen kehitystä
   arvioitaessa.

o Kuntien uudet lakisääteiset tehtävät ja sisäisten vuokrien
   muutokset tarkastellaan erikseen, niissä vastaavat tulot
   kompensoivat menojen kasvua.

• Vantaa pyrkii myymään aiempaa aktiivisemmin tarpeetonta omaisuuttaan. Omaisuuden myynnistä valmistuu vuoden 2021 syksyllä ohjelma, jolla linjataan mm. vapaa[1]ajankiinteistöjen, uuden toimitalon myötä vapaaksi jäävien kiinteistöjen ja muiden mahdollisten tarpeettomaksi jääneiden omaisuuserien myynnistä ensisijaisesti kaupunkikonsernin ulkopuolelle.

• Sote-uudistuksen toteutuessa kaupunki laatii suunnitelman, jolla myydään hyvinvointialueelle vuokrattavat kiinteistöt ja asunnot joko täysin ulkopuoliselle taholle tai osittain kaupungin konserniyhtiölle, jos siitä on saatavissa hyötyä.

Investoinnit

• Kaupungin omien investointien (pl. mahdollinen ratikkahanke) omarahoitusosuus vuosina 2022–2025 on yhteensä enintään 600 milj. euroa.

• Ratikkainvestoinnista tehdään mahdollinen investointipäätös suunnittelun valmistuttua vuonna 2023. Ratikasta ei tehdä päätöksiä osana valtuustosopimusta, koska suunnittelu on kesken, eikä hankkeen meno- ja tuloarvioista ole saatavilla lopullisia arvioita.

Pitkäaikaisen lainakannan tavoitteet

• Kaupungin pitkäaikainen asukaskohtainen lainamäärä enintään 4200 e/asukas 31.12.2025 (ilman mahdollista ratikkahanketta).

• Konsernin pitkäaikaiselle lainamäärälle ja ulkopuolisille rahoitusvastuille asetetaan valtuustokauden strategiassa tavoitetaso.

Muutokset toimintaympäristössä

• Lakiesityksen mukaisen sote-uudistuksen toteutuessa ensimmäisenä vuonna kaupungin talouden tasapaino pysyy ennallaan, mutta uudistuksen jälkeisinä vuosina se tuottaa lisähaasteita kaupungin vuosikatteen kehitykselle ja sitä kautta investointien rahoitukselle. Valtuustokauden taloustavoitteita tarkennetaan tarvittaessa sote-uudistuksen toteutuessa.

• Taloustavoitteita voidaan arvioida uudelleen myös, jos taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuu muita olennaisia muutoksia.

Muut kaupunkistrategiaan liittyvät linjaukset

• Vantaa kehittää voimakkaasti kaupunkikeskustojaan. Jokaiselle uudelle ja vanhalle kaupunkikeskustalle luodaan osana uutta valtuuston strategiaa oma kehittämisohjelma sekä vastuuvirkamies. Kehittämisohjelmien tavoitteena on edistää uusien ja vanhojen keskusten ja asuinalueiden kaupunkikehitystä, asuinviihtyvyyttä, palveluja sekä edistää alueiden osallisuutta. Tuloksista raportoidaan vuosittain myös kaupunginvaltuustolle.

• Hyvinvointialueen perustamisen jälkeen kehitetään Vantaata koulutuksellisena, sivistyksellisenä, kulttuurisena ja elinvoimaisena kaupunkina. Vantaa asettaa yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteekseen vantaalaisten koulutustason noston, osaamisen kehittämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn. Erityistä huomioita on kiinnitettävä lasten- ja perheiden palveluihin, lukutaidon kehittämiseen sekä riittävään lisätukeen niissä kouluissa, joissa oppimistulokset ovat heikommat. Vantaa tähtää pääkaupunkiseudun lapsiystävällisimmäksi kaupungiksi.

• Koronan jäljiltä Vantaan työttömyys on suurten kaupunkien korkein. Osana kaupungin uutta strategiaa päivitetään kaupungin kasvu- ja elinvoimaohjelma. Ohjelman päivitykseen osallistetaan vantaalaiset yritykset ja muut sidosryhmät laajasti. Elinvoimaohjelman päivittämiseksi asetetaan erillinen toimikunta. Lisäksi käynnistetään valmistelu, jossa konsernijaoston roolia vahvistetaan työllisyys- ja elinvoima-asioiden ”lautakuntana”.

• Vantaan kulttuurilinjaukset 2021–2030 otetaan aktiiviseen käyttöön kaupungin toiminnassa. Kaupunkikulttuurin avulla lisätään Vantaan veto- ja pitovoimaa.

• Vantaan maa- ja asuntopoliittinen ohjelma päivitetään osana uuden valtuuston strategiaa. Osana ohjelmaa kaupunki lisää pientalotonttien kaavoitusta ja luovutuksia sekä huomioi vantaalaisten monipuoliset tarpeet uusille asunnoille.

• Koronakriisi on iskenyt kovaa muun muassa lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. Uudelle valtuustolle annetaan valtuustokauden alussa selvitys siitä, miten koronan aiheuttama mielenterveys-, hoito-, hoiva-, oppimis- sekä muu palveluvelka saadaan kurottua kiinni. Selvitykseen tulee sisällyttää myös arvio lisärahoituksesta, jolla toimenpiteitä voidaan käynnistää jo syksyllä 2021. Selvityksen pohjalta laaditaan pitkäjänteinen toimenpideohjelma valtuustokaudeksi.

• Vantaa on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030. Uusi valtuusto sitoutuu tähän tavoitteeseen ja jatkaa Resurssiviisas Vantaa -ohjelman toimenpiteiden toteutusta ja seurantaa. Ohjelman kehittämis- ja päivitystarpeet arvioidaan valtuustokauden lopussa, jos asetettuihin tavoitteisiin ei olla pääsemässä.

• Osana strategian valmistelua laaditaan pitkän aikavälin strategia mittareineen lähiluonnon ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

• Koulurauha on turvattava kaikille oppilaille. Emme suvaitse kouluväkivaltaa tai syrjintää. Vantaalla tulee puuttua kaikkeen kiusaamiseen, kouluttaa opetushenkilöstöä sekä panostaa ennalta ehkäisevään työhön. Myös hyvää ja tavoitteellista yhteistyötä sisäilmaongelmien ratkaisemisessa jatketaan.

• Kaupunki toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa eikä lomauta tai irtisano henkilöstöään säästötoimena. Kaupunki kehittää henkilöstön hyvinvointia ja Vantaan houkuttelevuutta työnantajana.

• Vantaan strategian valmistumisen jälkeen valtuustoryhmät arvioivat tarvetta perustaa poliittisia seurantaryhmiä seuraamaan strategisten tavoitteiden toteutumista sekä toimikuntia valmistelemaan strategiaan liittyviä ohjelmia.

• Valtuustotyön perustana on avoimuus ja yhteistyö. Kuntalaisia kuullaan ja heitä osallistetaan päätöksenteon eri vaiheissa.