KUNTAVEROA EI KOROTETA

KUNTAVEROA EI KOROTETA

Vastoin oikeistomedian julistuksia, sosialidemokraatit eivät ole nostamassa kunnallisveroa. Pääministeri Marinin puhe tulkittiin väärin. Vastuullisuus unohtuu toisinaan vaalien alla. Lyhykäisyydessään demarien verolinja on seuraava:

1. 1.  SDP ei halua korottaa pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta.

Kunnallisvero kohdistuu tällä hetkellä pääosin ansiotuloihin ja SDP haluaa välttää pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten veronkorotukset. Pienituloisten verotusta pitäisi pikemmin alentaa, minkä vuoksi on tärkeää, että kunnallisvero on pienituloisilla kokonaisverotuksen progressiivisuuden vuoksi matala tai jopa nolla. Siksi on syytä arvioida, miten kuntien veropohjaa voidaan kehittää, jotta ne voivat rahoittaa palvelujaan oikeudenmukaisemmalla tavalla.

1. 2.  SDP:lle tärkeä arvo on oikeudenmukaisuus. On syytä arvioida, tulisiko kuntaverotusta muuttaa ohjaamalla pääomatuloveroista osuus kunnille. Voisiko näin veropohjaa kehittää, jotta kunnat voisivat rahoittaa palvelujaan oikeudenmukaisemmalla tavalla?

Esimerkiksi osakevarallisuudesta yli 80 % keskittyy Tilastokeskuksen mukaan varakkaimmalle 10 prosentille suomalaisista. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suorista osakesijoituksista lähes puolet keskittyy varakkaimmalle noin 0,1 prosentille suomalaisista – siis 7000 ihmisille. Esimerkiksi näistä omistuksista kertyvistä tuloista ei makseta veroa kuntaan. Muutoinkin kunnallisvero on progressiivinen vain pieni- ja keskituloisilla, sen sijaan suurituloisimmilla se on lähes tasavero.

1. 3.  Kuntien palvelut ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja niiden kehittäminen vaatii tervettä rahoituspohjaa.

Esimerkiksi hoitajien ja opettajien palkat maksetaan kuntien varoista. Palveluja voidaan kehittää ja välttää leikkaukset vain, jos kuntien tulopohja on kunnossa.

1. 4.  SDP pitää tärkeänä, että veropohjaa kehitetään niin, että verotus kohdistuisi progressiivisemmin myös suurten pääomien omistajiin

Näin voidaan kaventaa varallisuuseroja ja varmistaa, että vastuu yhteiskunnan palvelujen rahoituksesta kohdistuu tasaisemmin. SDP laajentaisi ja tiivistäisi veropohjia, mikä tarkoittaa, että kaikki tulot ovat entistä laajemmin verotuksen piirissä. Näin voidaan välttää veroprosenttien korotuksia. Esimerkiksi ulkomaisten rahastojen osingoista ei tällä hetkellä makseta lainkaan veroa ja SDP kohdistaisi niiden osinkoihin lähdeveron, jolla voitaisiin rahoittaa yhteiskunnan palveluja ja välttää veronkorotuksia. Veropohjien aukkoja tilkitsemällä estetään myös verovälttelyä, joka hyödyntää verotuksen porsaanreikiä.

Pääomien verotuksen kasvattaminen veropohjia tiivistämällä ja verovälttelyyn puuttumalla on myös kansainvälinen suunta, esimerkiksi Yhdysvalloissa ollaan rahoittamassa koronatoimia ja elvytystä kohdentamalla verotusta varakkaimpiin ja puuttumalla verovälttelyyn.

Varallisuuserot kasvaneet Suomessakin yli 30 vuotta yhtäjaksoisesti. Tämä kertoo siitä, että verotus ei ole reilua eli se ei perustu täysin maksukykyyn. Tämä johtuu osaltaan siitä, että pääomien veropohjassa on aukkoja, eli joistain pääomien tuotoissa verotus jää hyvin matalaksi. Seurauksena suurituloisen pääomatulonsaajan veroprosentti voi jäädä selvästi matalammaksi kuin jopa pienempiä tuloja saavalla palkansaajalla. Suurituloisimmat ja varakkaimmat voivat siis joissain tilanteissa vältellä veroja.

Miten SDP muuttaisi [kuntien] verotusta progressiivisemmaksi ja vahvistaisi kuntien veropohjaa?

Olennaista on tervehdyttää kuntien veropohjaa. Esimerkiksi monikansallisten yritysten verovälttelyä estämällä voidaan vahvistaa kuntien yhteisöveropohjaa. Hallitus on puuttumassa mm. kansainvälisten pääomasijoittajien korkojärjestelyihin ensi vuoden alusta.

On myös puututtava muihin pääomien verovapauksiin, esimerkiksi vakuutuskuoriin kertyneistä sijoitustuotoista ei tällä hetkellä välttämättä makseta lainkaan veroa. Niiden saamiin osinkoihin voisi esimerkiksi kohdistaa lähdeveron, josta on tarkoitus päättää syksyn budjettiriihessä.

On myös syytä pohtia kunnille uusia rahoituslähteitä, jotta kuntataloutta voisi tervehdyttää pidemmällä aikavälillä. Yksi vaihtoehto voisi olla kuntien pääomatulovero, joka muuttaisi samalla verotusta progressiivisemmaksi, kun pääomien verotus kohdistuisi varakkaimpiin ja suurituloisimpiin. On myös arvioitava kunnallisvero- ja ansiotuloverojärjestelmää kokonaisuutena. Progression jyrkentäminen voisi mahdollistaa pienituloisten verotuksen alentamisen ja toisaalta palvelujen rahoittamisen varakkaammilta. Kuntavero on kuitenkin samalla sovitettava yhteen koko verojärjestelmän kanssa.

Pienituloisten verotusta pienennettävä

SDP on kannattanut verotuksen progression kiristämistä yleisesti erityisesti niin, että pienituloisimpien verotus kevenee ja toisaalta erityisesti suurituloisimpien pääomien tuottoihin kohdennetaan enemmän veroa. Tämä toteutettaisiin ensisijassa puuttumalla veropohjan aukkoihin ja estämällä verovälttelyä, jolloin veroprosentteja ei olisi tarvetta korottaa ainakaan niin paljon. Varakkaimpiin kohdentuvalla verotuksella voitaisiin rahoittaa palveluja, tulonsiirtoja, yritystukia, infraa ja toisaalta kaventaa varallisuuseroja, jotka ovat kasvaneet rajusti. Tämä on myös kansainvälinen linja, sillä esimerkiksi Yhdysvallat on Bidenin ja Yellenin johdolla keräämässä verotuloja koronatukiin ja –elvytykseen keräämällä veroja varakkaimmilta mm. yritysverotuksen korotuksilla ja puuttumalla verovälttelyyn.