OMAISHOIDOSSA PUUTTEITA

OMAISHOIDOSSA PUUTTEITA

Omaishoitajia on maassamme noin 350 000. Heistä omaishoitolain mukaisesti omaishoitosopimuksen tehneitä on vain noin 48 000. Suuri ero tosiasiallisen tilanteen ja sopimuksen tehneiden välillä johtuu mm. siitä, että kaikki eivät tiedä omaishoidon tuesta. Joskus hoidettavan kunto on hiipunut huomaamatta tilanteeseen, joka oikeuttaisi omaishoidon tuen saantiin. Kaikki eivät tukea halua hakea, koska arvelevat sen vaikeuttavat hoidettavan pääsyä laitoshoitoon.

Luultavasti suurin omaishoitotuen ulkopuolelle jäävien ryhmä ovat ne omaishoitajat, joiden omakin kunto on jo varsin heikko. Laki näet edellyttää, että ”hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia”. Kunnissa on erilaisia mittareita, joilla tätä arvioidaan. Tuhannet pariskunnat ovat tilanteessa, jossa he eivät saa omaishoidon tukea, mutta sen myötä jäävät muutakin riittävää tukea vaille. Pelkän siivousavun järjestäminen ei omaishoidon tuen tasoista palvelua korvaa.

Omaishoidon tuki voisi olla ratkaisevan tärkeä monelle pieneläkkeellä elävälle pariskunnalle. Se on kuukaudessa vähintään 413,45 euroa ja enimmillään 826,90 euroa. Sillä voi rahoittaa palvelujen omavastuuosuuksia, mutta se myös mahdollistaisi pienten virkistysmatkojen tekemisen. Hyvinvoinnin ylläpitämisen vuoksi on tärkeää voida edes joskus käydä jossain.

Omaishoidosta kannattaa käydä neuvottelemassa. Ei se ota, jos ei annakaan. Lain mukaan omaishoidon tuella turvataan riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Vaikka näin tulee tehdä jo vanhuspalvelulain mukaan, niin omaishoidon osalta yhteydenpito viranomaisten kanssa on useimmiten tiiviimpää kuin mitä se muuten olisi.

Tärkeä etu omaishoidon tuessa on omaishoitajan saama tuki. Kunta on velvoitettu järjestämään omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten, tehtävä tarvittaessa omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Omaishoitajalle järjestettävän vapaan merkitys voi olla myös hoidettavalle. Pariskunnan kyseessä ollessa hoitaja saa vapaata vähintään kolme vuorokautta kuukaudessa. Vapaan voi ottaa lyhyempinäkin jaksoina, mutta siihen suostumista kannattaa tilannekohtaisesti harkita. Kolmen vuorokauden vapaata on se hyöty, että siksi ajaksi hoidettavalle järjestetään hoito jossain hoitoa antavassa yksikössä. Parhaimmillaan hoitajan lomajakso käy myös hoidettavalle ”terveyslomasta”.

Omaishoidosta tehdään aina kirjallinen sopimus. Siihen eri käytänteet kannattaa kirjauttaa mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kirjallisen sopimuksen tekemisessä saa neuvoja Omaishoitajaliiton paikallisilta yhdistyksiltä tai suoraan Omaishoitajaliitosta, puh. 020 7806 599 (maksullinen).

Omin päin sopimusta ei kannata tehdä. Jälkeenpäin sopimusta on vaikea korjata. Mainittakoon, että voimassa on edelleen paljon omaishoitosopimuksia, jotka on tehty ennen 1.7.2016. Ne kannattaa käydä päivittämässä, sillä tuon jälkeen omaishoitajien asemassa on tapahtunut parannuksia.

On vääryys, että vain reilut 10 prosenttia omaishoitajista on omaishoitolain palvelujen piirissä. Myös kuntien välillä on huomattavia heittoja. Esimerkiksi Oulussa omaishoitajia on väestöpohjaan suhteutettuna kaksi kertaa enemmän kuin Vantaalla.