JOKAISELLE KUNNOLLINEN ASUNTO

JOKAISELLE ASUNTO
tarpeiden mukaan

Vantaalla asuu vuonna 2030 kolmesataatuhatta asukasta ja ennusteiden mukaan kasvuvauhti pysyy suunnilleen samana ainakin vuoteen 2050 saakka. Vanhusten kokonaismäärä alkaa kymmenen vuoden kuluttua laskea, mutta 75-vuotta täyttäneiden osuus kasvaa edelleen. Lasten lukumäärä pysyy korkeana, koska tänne muuttavat ovat pääsääntöisesti nuoria aikuisia. Maahanmuuttajia asukkaista vuonna 2030 on kolmekymmentä prosenttia.

Väestön monimuotoisuus elävöittää kaupunkia monella tavalla. Tarvitaan myös erilaisia asuntoja omakotitaloista kerrostaloihin. Rakentaminen pitää suunnitella siten, että Vantaan luonto säilyy mahdollisimman hyvin. On tilaa liikkua ja nauttia luonnosta, myös hiljaisuudesta. Tämä edellyttää asumisen keskittämistä kaupunkialueisiin ja vyöhykkeisiin. Tällöin liikenne saadaan toimimaan liikkumisen kannalta joustavasti.

Vaikka kerrostaloja rakennetaan paljon, vastustan tornitaloja. Niitä ei olisi alkuaankaan rakentaa. Niiden lisärakentaminen ei palvele mitään tarkoitusta. Jostain syystä oikeistolaiset haluaisivat tornitaloja. Ne kun heidän mukaansa ovat ”nykyaikaa” ja ”kaupunkimaisia”.

Oikeistolaiset itse asuvat omakotitaloissa, mutta haluavat ahtaa tavalliset ihmiset torneihin.

Kansainvälisten kokemusten mukaan tornitaloista muodostuu sosiaalisten ongelmien pesiä.

Sitä paitsi tornitalot ovat kalliita.

Vantaalle on viime vuosina rakennettu hulvaton määrä yksiöitä. On taloja, joissa jopa puolet asunnoista on pieniä yksiöitä. On jopa yksi korkea kerrostalo, jossa on pelkästään pieniä yksiöitä.

Kohtuuttoman kalliit asumiskustannukset pakottavat monet asumaan pienissä asunnoissa. Kun pienen yksiön kuukausivuokra on 700–800 euroa kuukaudessa, on asuntopolitiikka hoidettu väärin.

Yksiöitäkin tarvitaan, mutta niihin ei pidä pakottaa ketään korkeiden asumiskustannusten vuoksi. Jokaisella pitää olla oikeus tarpeidensa mukaiseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen. Tämä on mahdollista, kun panostetaan nykyistä enemmän ARA-rahoituksella rakennettavien asuntojen rakentamiseen. Vaikka kaksikymmentä prosenttia vantaalaisista asuu VAV-Asuntojen asunnoista, tarve on tätä suurempi. VAV:n asuntojen vuokrat ovat kaupungin halvimmat vuokra-asunnot. Niissäkin hinta nousee kahteentoista kolmeentoista euroon neliöltä kuukaudessa. Vähätuloiselle myös se on kohtuuttoman kallis.

Kaava ja rakennuslupapolitiikkaa tulee parantaa siten, että jokaisessa kerrostalossa on riittävästi kaksioita, kolmioita ja neljän huoneen ja keittiön asuntoja. Tarvetta on tätäkin suuremmille asunnoille.

Grynderien ja sijoittajien riistomahdollisuuksia on supistettava.

Kerrostalojen kivijalkaan tulee jättää tilat pienille kauppaliikkeille, kerhohuoneille, kahviloille jne. Silloin kun rakennetaan tiiviisti, on aina mietittävä asukkaiden yhteisiä tarpeita. Ei pidä rakentaa ajatellen, että asukkaat pysyvät kodeissaan, vaan on mietittävä asukkaiden kokoontumistarpeita ja viihtyvyyttä. Yhteisöllisyys on keskeinen osa hyvinvointia.