PIKKUJOULUPUHEENI
Hyvät Myyrmäen Eläkkeensaajien jäsenet, hyvät kumppanit
Yhdistyksen toiminnassa on tärkeää nähdä prosessi, se tie jota on kuljettu, missä nyt ollaan ja minkä ansiosta nykyisessä ollaan, mutta myös tuleva niin tarkasti kuin mahdollista. Tämä sääntö koskee enempi tai vähempi kaikkea sitä mitä teemme. Kun ymmärretään asioiden prosessiluonne, asettuvat yksittäiset asiat ja haasteet omalle paikalleen ja vain sillä arvolla mikä yhdellä asialla on.
Selvitin hieman pikkujoulun historiaa. Osoittautui, että pikkujoululla on lyhyet perinteet. Sen juuret ovat adventin vietossa. 1800-luvun puolivälissä adventtia ruvettiin kutsumaan pikkujouluksi. Myös kodeissa vietettiin, ehkä joissakin kodeissa vietetään edelleen pikkujoulua. Kotipikkujoulu pidetään Tuomaan päivänä 21. joulukuuta.
Vasta ensimmäisen maailmansodan jälkeen ylioppilasosakunnat alkoivat kutsua syyskauden viimeistä iltamaa pikkujouluksi. Muut yhteisöt ottivat pikkujoulun käyttöön vasta 1930-luvulla eli vajaa yhdeksänkymmentä vuotta sitten. Uranuurtajana toimi Kone Osakeyhtiö, joka ensimmäisenä yrityksenä Suomessa järjesti henkilökunnalleen pikkujouluja. Tämä tapahtui siis 1930-luvulla.
Itseasiassa kansakoulujen kuusijuhlat joulukuun puolivälissä antoivat ylioppilaskunnille kimmokkeen järjestää pikkujouluja. Koulujen kuusijuhlien ohjelmiin kuului jouluevankeliumin ja virsien veisuun ohella satunäytelmiä, joissa katolisesta Nikolaus-kultista muuntunut joulupukki tonttuineen ja keskieurooppalaisperäiset jouluenkelit olivat näyttämöllä joulukuusen vieressä.
Ylioppilasosuuskunnat kevensivät kuusijuhlan pikkujouluksi, joka vietettiin marraskuun lopussa tai joulukuun alussa. Juhla muuttui aikaisempaa keveämmäksi. Osallistujat toivat tullessaan lystikkäitä lahjoja, joiden yhteyteen oli riimitetty paketin sisältöä kuvaavia runoja. Lahjoja jaettaessa pidettiin leikkimielisiä puheita. Kuvaelmat ja muu ohjelma huipentui joulupuheen tai -saarnan ryydittämään puuron syöntiin. Myös tanssit kuuluivat illan ohjelmaan.
Olennaista eri yhteisöjen pikkujouluissa on, että niissä ensinnä kiitetään kuluneesta vuodesta ja valmistaudutaan varsinaiseen jouluun.
Hyvät kanssakulkijat
Pikkujoulun vietto on meidän viikkokerhomme rinnalla yhdistyksemme ydintoimintaa. Tänään meitä on täällä neljäkymmentä prosenttia jäsenistämme. Torstaisin meitä kokoontuu keskimäärin kaksikymmentäviisi prosenttia jäsenistämme. Mistä näin suuri osanottajajoukko kertoo?
Se kertoo siitä, että meidän toimintaamme ohjaavat samat arvot, jotka liitetään jouluun. Yhteisöllisyys, lähimmäisestä huolehtiminen, yhdessäolosta nauttiminen, rauhoittuminen yhteisten huolien, ilojen ja asioiden äärelle. Yhdessä ollessamme voimme olla myös itsekseen, olla puhumatta mitään. Henkilökohtaisen surutyön läpikäyminenkin on helpompaa omien yhteisössä kuin yksin ollen. Myyrmäen Eläkkeensaajien yhteisössä on elämää ylläpitävää vahvuutta.
Hyvät ystävät
Samalla kun toivotan teille mitä parhainta tätä päivää ja pikkujoulua, toivotan jokaiselle teille erikseen ilon ja rauhan joulua. Lopuksi kehotan teitä jokaista kääntymään vierustovereihinne päin, oikealle ja vasemmalle, ja toivottamaan hänelle Hyvää Joulua.
Kiitos
Uusimmat kommentit
Venäjän sotaa Ukrainassa tarkastellaan kirjoituksessa useasta eri näkökulmasta. Yksi tärkeä näkökulma on kokonaan sivuutettu: kansojen itsemääräämisoikeus. Mielenkiintoinen unohdus.
Heipä hei, Jussi! Osuin ihan vahingossa tälle sun sivulle, ja ajattelin laittaa terveiset. Varmaan vielä muistat minut, oon siis Haapakosken Raimon nuorimmainen. Eli terveiset ja hyvää jatkoa sulle!
Kiitos ruususta Martinlaakson aseman luona!
Onnittelut Martinlaaksosta valitulle kaupunginvaltuutetulle!
Martinlaaksossa kuuluu huhua, että kirjastoa oltaisiin siirtämässä Kivistöön. Eihän asia voi nä