VAMMAISILLA OIKEUS KULJETUSPALVELUIHIN

VAMMAISILLA OIKEUS KULJETUSPALVELUIHIN
-Ohjeita koko maan vammais- ja vanhusjärjestöille

Taksilain heikennysten yhteydessä myös hyvin toimiviin vammaisten ja vanhusten kuljetuspalveluihin oli pakko tehdä muutoksia. Tehtävä ei ole helppo, jotta muutokset eivät olisi heikennyksiä.

Länsi-Uudellamaalla, Espoo, Lohja, Kirkkonummi, Vihti, Karkkila, Raasepori, Kauniainen, Hanko, Siuntio ja Inkoo, on menneillään Länsi-Uudenmaan kulkukeskus-hanke. Julkaisemme siihen liittyen

- vammaisaktivistien kannanoton ja siihen liittyen
- liitteinä (2 kpl) tärkeitä periaatteita sekä
- yrittäjä Kaisa Penttilän Huomioita toimintaohjeluonnokseen, joka sisältää periaatteellisesti hyvin tärkeitä huomioita.

Toimitan ja julkaisen nämä kirjoitukset kotisivullani, koska pidän asiaa erittäin tärkeänä. Toimiva vammaispalvelulain (vammaiset) ja sosiaalihuoltolain (vanhukset) kuljetuspalvelu takaa osaltaan näiden palvelujen tarpeissa oleville ihmisarvon.

LUONNOKSESSA ON PUUTTEITA
-Yhdenvertaisuutta tulee verrata oman ikäiseen vammattomaan henkilöön.

Jatkossa Espoon kaupunki järjestää palvelut koko Länsi-Uudenmaalle. Jokainen kunta päättää ja rajaa itse kuljetusalueensa, eli alueen, jolla kuntalainen voi palvelua käyttää.

Tavoitteena on kehittää nykyaikainen ja asiakaslähtöinen kuljetusten toimintamalli, jossa hyödynnetään uutta teknologiaa sekä palvelun järjestämistapoja. Palvelun kehittämiseen osallistuvat sekä työntekijät että asiakkaat, vanhus -ja vammaisneuvostot sekä kaikki kehittämisprojektiin osallistuvat Länsi-Uudenmaan kunnat.

Uusi palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain kesällä 2019.

Pyydämme teitä ottamaan huomioon ja kirjaamaan seuraavia asioita Länsi-Uusimaan Kulkukeskuksen suunnitteluun liittyen, koska vpl/shl kuljetuspalveluiden toteutus tulee pian vammaisneuvostoon ja vanhusneuvostoon lausuttavaksenne.

Me allekirjoittaneet olemme huolissamme suunnitteilla olevasta Länsi-Uudenmaan kulkukeskuksen Toimintamallista ja toimintaohjeesta. Esitetty malli tulee vaikeuttamaan kuljetuspalvelun käyttäjien arkea ja suunnitellut rajoitukset heikentävät kuljetuspalvelun laatua ja käytettävyyttä.

Vammaispalvelulaki ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus velvoittavat järjestämään vammaiselle välttämättömät asiointi- ja työmatkat huomioiden yksilölliset tarpeet, itsemääräämisoikeuden sekä yhdenvertaisuuden. Yhdenvertaisuutta verrataan oman ikäiseen vammattomaan henkilöön.

Toimivat kuljetuspalvelut on vammaisen linkki elämään ja aitoon osallisuuteen yhteiskunnassa. Niiden toimiessa huonosti jää vammainen kotiin, syrjäytyy, toimintakyky laskee ja kulut siirtyvät terveydenhoitoon.

Toimintaohjeen luonnoksessa on puutteita, jotka nähdäksemme ovat voimassaolevien lakien ja säädösten vastaisia. Toimimaton ja säädösten vastainen toimintaohje ja kuljetuspalvelu johtaa valituskierteeseen, joka rasittaa kaikkia osapuolia.

Palvelun avulla on voitava hoitaa arjen asioinnit, jotka vammaton henkilö pystyy hoitamaan käyttäen valitsemaansa liikkumismuotoa. Kuljetuspalvelu ei voi olla yksi "pakettiratkaisu", koska vammaisissa on kaiken ikäisiä, työssäkäyviä, opiskelijoita, perheellisiä, eläkeläisiä ja erilaisilla valmiuksilla olevia ihmisiä. Sen on pystyttävä vastaamaan yksilöllisten tarpeiden kirjoon.

Näkemyksemme on, että nykyisessä Toimintatapa-luonnoksessa kuvattu kuljetuspalvelu ei täytä vammaispalvelulaissa taattua vammaisen henkilön subjektiivista oikeutta kuljetuspalveluun, loukkaa vammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta ja on ristiriidassa yksityisyyden suojaan liittyvien lakien ja asetusten kanssa.

Kiinnitämme erityisesti huomiota seuraaviin kohtiin:

   1) Suunnitelmassa kuljetuspalvelumatka on kortiton ja matkan hinta on sovittu valmiiksi etukäteen tilausvaiheessa. Tämä estää vammaisen henkilön osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden matkatapahtumaan, hänelle turvallisen reitin valintaan ja varmistettuun perille saapumiseen. Turvattomuuden tunne ja epävarmuus lisääntyvät sekä ajankäytön seuranta on mahdotonta, kun reititys ja hinnan määrittely tehdään riippumatta liikenne- tai sääolosuhteista. Itsemääräämisoikeutta loukataan myös, mikäli vammainen ei saa muuttaa suunnitelmiaan kesken matkan.

   2) Luonnokseen liittyy monia yksityisyyden suojaan ja tietosuojaan liittyviä ongelmallisia ratkaisuja. Kuljetuspalveluasiakkaan yksilöintiin käytetään henkilötunnusta. Henkilötunnus välitetään paitsi välityskeskukseen myös kuljetuspalvelua toteuttavalle kuljettajalle. Tietosuoja vaarantuu, kun vaaditaan matkan määränpään osoitteen kertomista ja sen kirjaamista tietojärjestelmiin. Ratkaisujen lainmukaisuus on tarkistettava ennen niiden käyttöönottoa.

   3) Vammainen henkilö on haavoittuvassa asemassa, jolloin kuljetuspalvelun toteutuksen turvallisuus nousee keskeiseksi tekijäksi. Tämän takia palveluntuottajille on asetettava ehdoksi korkeampia vaatimuksia kuin taksilaki edellyttää. Kuljettajien paikallistuntemus, kielitaito sekä suullinen että kirjallinen, sekä perehtyneisyys vammaisten apuvälineiden käsittelyyn ja tietämys vammaisten kohtelusta on oltava hyvä. Palvelun toteutukseen tulee liittää riittävät ja tehokkaat sanktiot.

   4) Toimintaohjeen luonnoksessa on kokonaan poistettu mahdollisuus tehdä pieni asiointipysähdys. Vammaispalvelulain oikeuskäytännön ja vakiintuneen tulkinnan mukaan jokapäiväiseen elämään kuuluvaan lyhyehköön asiointipysähdykseen (esimerkiksi pankkiautomaatilla tai kioskilla käynti) on annettava mahdollisuus kuljetuspalveluja järjestettäessä. Kuljetuspalvelumatkoja on käytössä vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa (9 edestakaista matkaa). Tämä voi riittää välttämättömiin asiointeihin vain, jos pieni asiointipysähdys matkan varrella sallitaan. Kuljetuspalvelun tarkoitus on mahdollistaa itsenäinen asioiden hoitaminen ja järjestelmän tulee sallia tämä. Asiointipysähdys säästää myös uuden taksin tilauksen aloitusmaksuilta, pitkältä odottelulta sekä avustajan palkkaamiselta asioinnin ajaksi. Usein kuljettajat avustavat vammaista pysähdyksen aikana. Katso liite 1.1. Liitteessä 2 tuomme tietoonne erilaisia jokapäiväiseen elämään liittyviä tarpeita asiointipysähdyksille.

   5)  Oma-taksi- ja suorasoitto-oikeuden puuttuminen luonnoksesta aiheuttaa esteettömien autojen tarvitsijoille tilanteen, jossa vammainen ei tavoita niitä harvoja ajoneuvoja, joilla on valmius kuljettaa raskaita sähköisiä liikkumisen apuvälineitä. Esteettömien autojen saannin rajoittaminen asettamalla ne tilauskeskuksen autokantaan tulee aiheuttamaan vaikeavammaisille vaaratilanteita ja ammattitaitoisten kuljettajien ja sopivan kaluston saatavuusongelman. Tämä rajoitus estää myös niiden vammaisten palvelun saannin, jotka eivät kykene kommunikoimaan tilauskeskuksen kanssa. Tolpalta auton ottamisen kieltäminen voi aiheuttaa turvallisuusriskin. Heitteillejätön tunnusmerkit voivat täyttyä. Katso liite 1.2.

   6)  Luonnoksessa on rajattu, että saattajana ei voi toimia henkilö, joka on itse kuljetuspalveluasiakas. Tämä on ristiriidassa oikeuskäytännön kanssa. Katso liite 1.3.

Mikäli Länsi-Uudenmaan Kulkukeskus toteutetaan luonnoksen mukaisesti, tarkoittaa se merkittävää muutosta kuntien aiempiin kuljetuspalvelukäytäntöihin. Tämä velvoittaa kuntien vammaispalveluita päivittämään kaikkien kuljetuspalvelua käyttävien yksilölliset palvelukuvaukset. Tämä on mittava työ ja vaatii paljon henkilöresurssia.

Kuljetuspalvelu on aina toteutettava yksilölliseen tarpeeseen perustuen. Valittu palvelun järjestämistapa ja kunnan antama ohjeistus ei saa rajoittaa vammaisen henkilön yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa vammaispalvelulain mukaista subjektiivista oikeutta kuljetuspalveluun. Katso liite 1.4.

Me allekirjoittaneet toivomme, että kuljetuspalvelu voidaan toteuttaa Länsi-Uudellamaalla niin, että se ottaa huomioon vammaisen henkilön yksilölliset tarpeet. Vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen ja vammaisneuvostojen aidon kuulemisen ja osallistamisen kautta palveluista on mahdollista saada toimivia ja kustannustehokkaita.

 

Katarina Vasica, Lohja

Kaisa Penttilä, Espoo

Anneli Iltanen, Espoo

Hannele Rauhanen, vammaisaktivisti, Kirkkonummi

LIITTEET 1 ja 2

Jakelu Espoon kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta

         Länsiuusimaalaiset perusturvalautakunnat

         Länsiuusimaalaiset vanhus- ja vammaisneuvostot

 

LIITE 1

Liite 1.1 Asiointipysähdys

Asiointipysähdykseen liittyvistä oikeudellisista käytännöistä tarkemmin kirjassa T. Räty: Vammaispalvelut. Vammaispalvelujen soveltamiskäytäntö (2010), s. 173.

Liite 1.2 Tolppaluvasta

Helsingin HAO 31.1.2008 nro 08/037/6: hallinto-oikeus katsoi, että kuljetuspalvelujen järjestäminen vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaan edellyttää oikeutta ottaa puolessa kuljetuspalvelumatkoissa auto taksiasemalta.
”Käytännössä edellä mainittu korkeimman hallinto-oikeuden päätös tarkoittaa, että kunnan vahvistamat ohjeet palvelujen järjestämisestä (esim. pysähdysajat tai taksin ennakkotilausajat) eivät saa rajoittaa henkilölle laissa säädettyjä subjektiivisia oikeuksia. Kunta ei voi siten vahvistaa lainvastaisia ohjeita.”

Liite 1.3 Saattajasta

KHO 2015:131Saattajan oma kuljetuspalveluasiakkuus - Vuosikirjaratkaisu Kuljetuspalvelu-Saattajapalvelu Yhdenvertaisuus: Korkein hallinto-oikeus katsoi, että vaikeavammaisen henkilön oli voitava matkustaa taksissa saattajana maksutta kuten muidenkin saattajien. (KHO 9.9.2015:131, taltio 2370)”

Liite 1.4 Kunnan sisäisten ohjeiden toissijaisuus

Espoon kaupunki on saanut vuonna 2017 eduskunnan oikeusasiamieheltä kanteluun perustuvan ohjeistuksen, jossa mm. todetaan:

”Kunta ei siten voi kaventaa tai estää omilla ohjeillaan henkilölle kuuluvien ehdottomien oikeuksien toteutumista.”

https://www.oikeusasiamies.fi/fi/ratkaisut/-/eoar/2580/2016

 

LIITE 2

Esimerkkejä jokapäiväiseen elämään kuuluvista asiointipysähdyksen syistä

Vammaisen ala-ikäisen huollettavan lapsen asioiden, hoidon tai harrastuksen järjestely

Matkalipun tai tarvikkeen nouto R-kioskilta

Postilähetyksen haku paketti automaatista tai postin asiamiespisteestä

Pieni ostospysähdys ruokakaupassa, unohtuneen tarvikkeen hakeminen kaupasta tai kukkakauppapysähdys

Käteisen nosto automaatilta

Pysähdys huoltoasemalla, drive-in ruokapaikassa tai noutopitsan haku

Pysähdys hautausmaalla

Asiointi apteekissa

Ostoskassi-palvelun nouto hakupisteestä

Avustajan työvuoron vaihtuminen ja toisen avustajan ottaminen mukaan

 

Huomioita toimintaohje -luonnokseen

Länsi-Uusimaan toimintaohje luonnos kuljetuspalveluille.

Kehittäjäasiakkaat ovat saaneet kommentoida virkamiesten tekemää luonnosta. Tässä listaus kohdista, joita tulee parantaa, jotta palvelu olisi mahdollista saada yksilölliset tarpeet huomioivaksi ja vammaisen arjen hallintaa tukevaksi.

Liikkumista tukevien palvelujen tavoitteena on edistää vaikeavammaisten yhdenvertaisuutta ja toimintamahdollisuuksia järjestämällä liikkumismahdollisuudet samoin edellytyksin kuin joukkoliikennettä käyttäville

** Valmistelussa on virheellisesti verrattu kuljetuspalveluita julkiseen liikenteeseen. Kaupungeissa on vammattomalla lähes rajaton valikoima eri liikkumisen mahdollisuuksia: kävely, bussit, metro, ratikat, oma auto tai polkupyörä. Nämä kaikki omien tarpeiden mukaan. Kuljetuspalvelua ei voi verrata vuoroväliltään julkiseen liikenteeseen. Hsl-alueella voi yhdellä maksulla kulkea tunnin ja pysähdellä ja vaihdella reittejä vapaasti.

Palvelu on kortiton ja matka hinnoitellaan jo tilausvaiheessa suorinta reittiä käyttäen

**Maksun suorittaminen pitää tehdä vasta, kun ollaan perillä. Kuljetuspalvelu kortti varmistaa, että vammainen itse on tämän subjektiivisen palvelun subjekti, ei kuljetettava paketti siis ei objekti. Matkan loputtua matka maksetaan todellisen kertymän mukaan, huomioiden pysähdys, ruuhkat tai sääolosuhteet.

 Työmatkat

** Työmatkoista ei luonnoksessa ole mainintaa.

Työmatka tulee voida aloittaa sieltä, josta lähtee työmatkalleen. Työmatka ei aina pääty kotiin, vaan se voi päättyä kauppaan tai harrastuspaikkaan. Työmatkan pääteosoitteena voi olla myös kokouspaikka, juna- tai lentoasema.

 Pysähtyminen matkan aikana on luonnoksessa kielletty

** Vammaisten on myös voitava pysähtyä hoitamaan pieniä asiointejaan, mahdollisesti kuljettajan avustuksella ja siitä on voitava kuljettajan saada palvelulisä. Sopiva aika olisi 15 min. Taksin aloitusmaksu voi olla enemmän kuin pienen pysähdyksen kustannus.

Hsl-alueella voi vammaton kulkea julkisilla yli tunnin ajan ja pysähtyä tarpeen mukaan.

Kela-kyydeissäkin sallitaan apteekki tai apuvälinehaku pysähdykset. Tuolloin auto on sovitulla odotustaksalla.

Kuljetuksen tilaaminen: tilatessa asiakkaan tulee kertoa nouto- ja kohdeosoitteet

**Kohdeosoitteen kertominen pitäisi olla vapaaehtoista. Kohdeosoite voi olla sellainen, että sitä ei ole lupa kertoa ulkopuoliselle taholle. Esim. asiakkaan kotiosoite tai jokin yleinen osoite, josta ulkopuolinen voi arvata matkan tarkoituksen. Esim A-klinikka, viihdepaikka tai muuten arkaluontoinen osoite.

 Henkilötunnuksen antaminen välityskeskukselle sekä kuljettajalle

** on todella arveluttavaa, että kuljettaja tarkistaa henkilöllisyyden. Hetua ei tule antaa tilauskeskukselle eikä kuljettajalle. Mistä esimerkiksi sokea käyttäjä voi tietää, että tietoja kyselevä henkilö on taksin kuljettaja? Tarkistus tulee tehdä tilausnumerolla ja sukunimellä tai asiakasnumerolla. Nykyisin käytössä oleva kuljetuspalvelukortti on turvallinen ja takaa että henkilöllä on matkaoikeus.

 Luonnoksessa esitetään että saattajan tulee olla mukana koko matkan ajan.

** Jos vammainen ei tarvitse saattajaa lähtiessään, pitää voida ottaa saattaja kyytiin matkan varrelta. Yleisötapahtumassa saattajan ja vammaisen kohtaaminen voi olla mahdotonta väenpaljouden vuoksi tai siksi, että vammainen ei pysty kertomaan tarkkaa sijaintia, johon asti taksi on voinut tuoda hänet. Saattaja voi olla vapaaehtoinen tai ystävä, eikä ole palkkasuhteessa vammaiseen. Saattajan matkan vaikeuttaminen voi estää vammaisen osallistumisen kokonaan tapahtumaan. Lisäksi mikään kolmas taho ei voi antaa ehtoja tai raja-arvoja vammaisen avustajan käyttöön. Vammainen on palkattuun avustajaan nähden työn antajan roolissa.

Tolppaoikeutta ei ole luonnoksessa

**Tolppaoikeus tulee säilyttää. Esimerkiksi kokouksen, yleisötapahtuman tai konsertin loppumisaikaa ei aina tiedetä ja paluukyytiä ei voi sopia etukäteen. Taksia ei haluta odottaa turvattomassa paikassa sään armoilla jopa 60 minuuttia.

Matkojen jaksotus

Toimintaohjeluonnoksessa ehdotetaan, että matkoja voisi lainata seuraavalta kuulta.

** Olisi järkevää, että kuukauden aikana käyttämättä jääneitä matkoja voisi käyttää myöhemmin saman vuoden aikana tai että matkat myönnettäisiin pidemmällä kuin kuukauden jaksotuksella. Tällöin ei tulisi tilannetta, että tuntuisi olevan pakko käyttää kaikki matkat kuun lopussa.

Omavastuun päättää kunta ja se noudattaa kunnan julkisen liikenteen maksuja.

**Huomioidaanko kausi-liput vai vain kertamaksut? 18 yhdensuuntaista omavastuuta saattaa tulla kalliimmaksi, kuin koko kuukauden kausilippu vammattomalla henkilöllä. Kuitenkin vammaton voi kulkea sillä hinnalla rajattomasti koko kuukauden ajan!

Palvelu- ja saattamislisä

**Palvelulisä on näkövammaisille edelleen tärkeä, koska heidät on saatettava tuntemattomassa paikassa perille saakka, kuten avustaminen oikeaan junanvaunuun tai vaikkapa kokoustilaan.

Luonnoksessa ei käy ilmi, miten määränpään muuttuminen kesken matkan toteutetaan

** määränpään vaihtuminen oltava sallittua kesken matkan.  Määränpään muuttaminen ei saa viedä ylimääräistä matkaa.

Luonnoksessa kuljetuksen odotusaika on enintään 60 minuuttia.

**Odotusajan sopiva aika tulisi olla enintään 30 minuuttia. Odotusajan tulisi olla verrannollinen julkisen liikenteen vuoroväliin, joka vaihtelee paikkakunnasta riippuen. Espoon 5 minuutista reuna-alueen 3 tuntiin. Siksi odotusaika pitää määritellä kuntakohtaisesti.

Oman auton käyttö nimetään luonnoksessa perusteeksi vähentää kuljetuspalvelumatkoja

** Näkövammaisella on nimetty kuljettaja, joka ei ole aina käytettävissä ja silloin itsenäistä liikkumista ei saa kaventaa vähentämällä kuljetuspalvelua.

Oman auton käyttöä tarvitaan, kun kuljetuspalvelu ei vastaa tarpeisiin myöskään lomapaikkakunnilla, kilpa- ja harjoitusmatkoilla tai elinkeino toiminnassa, kuten hierojat tai pianon virittäjät.

Kuljetuspalvelun toiminta-alue

**Toimintaohjeeseen tulisi lisätä mahdollisuus saada kuljetuspalvelua muuallakin kuin kotiseudullaan, kuten kesämökkikunnassa tai vieraassa kaupungissa.

**Toiveena olisi, että kuljetuspalvelu alueena voisi olla myös toiminnallinen lähikunta. Palveluiden ja toimintojen keskittämisen vuoksi tulisi sallia pääsy myös sille alueelle, jossa vammattomatkin hoitavat asioitaan.

Kaisa Penttilä
yrittäjä
Espoo