LAUSUNTONI PERHEHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ IKÄIHMISILLE

LAUSUNTONI PERHEHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ IKÄIHMISILLE

Vantaalla on valmistunut toimintaohjeluonnos perhehoidon järjestämiseksi ikäihmisille. Toimintaohje menee elokuussa sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksyttäväksi. Asumispalvelujen päällikkö pyysi vanhusneuvoston puheenjohtajan lausuntoa luonnoksesta 13. heinäkuuta mennessä.

Kirjoitin seuraavaa:

Pidän erittäin myönteisenä, että perhehoito tulee yhdeksi vaihtoehdoksi vanhusten hoitoon. Perhehoidosta on hyviä kokemuksia usean vuosikymmenen ajan lastensuojelusta ja aikuisten osalta mielenterveyskuntoutujien kohdalla. Perhehoito soveltuu sopivin edellytyksin tietyille ikääntyneille henkilöille. Tämä todettiin jo vv. 2000-2002 Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Perhehoitoliiton selvityksessä. Euroopassa ikääntyneiden perhehoidosta on myönteisiä kokemuksia ainakin Belgiassa Gentin alueella ja Hollannissa. Myös THL:n julkaiseman Leena Valkosen ja Tarja Janhusen katsauksen ”Tutkimustietoa perhehoidon kehittämiseksi” osoittaa, että perhehoito parhaimmillaan on sekä vanhusten että yhteiskunnan etu.

Toimintaohjeessa on selkeästi kirjattu, että perhehoito tulee järjestää kuin kotona (kodinomaisissa) vanhuksen lähtökohdista. Perhehoitokoti yksikkönä tulee olla hyvin toimiva; ”kiinnitetään erityistä huomiota perhekodin ihmissuhteisiin ja perhehoitajan mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja vastata ikäihmisen tarpeisiin sekä siihen, hyväksyvätkö muut perhekodin jäsenet perhehoitoon sijoitettavan henkilön.” Tämä on välttämätöntä, jotta perhekodin asukkaat voivat kokea asuvansa turvallisessa ympäristössä ikään kuin läheistensä kanssa.

Hienoa on, että perhehoitoa on suunniteltu järjestettävän pitkäaikaisesti, lyhytaikaisesti ja tuntiperusteisesti. Perhehoidon tärkeä etu on palvelun joustavuus asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Perhehoitoa voidaan toimintaohjeen mukaan järjestää myös väliaikaisesti vanhuksen kotona.

Sen sijaan ajatus, että hoidettavat muuttavat perhehoitajan vapaan tai loman ajaksi perhekodista muualle, on ristiriidassa kodissa asumisen kanssa. Toimenpiteenä asukkaan väliaikainen siirtäminen muualle luo turvattomuutta ja on vastoin perhehoidon ideaa. Toimintaohjeessa sanotaan, että ”perhehoidossa olevalla henkilöllä on muihin perhekodin jäseniin nähden tasavertainen asema”. Sitä pakkomuutto edes väliaikaisesti ”kodista” ei ole.

Toimintaohjeessa todetaan, että hoidettavalle tulee ”jäädä omaan käyttöön asiakasmaksulain mukainen summa”. Tähän tulisi suhtautua joustavasti. Rahattomuuden ei tulisi olla esteenä perhekodin ulkopuolisiin aktiviteetteihin.

En ota tässä kantaa perhehoitajille maksettavan hoitopalkkion määrään ja kulukorvauksen määrittelyyn muuten kuin, että niiden tulee olla tasolla, mikä motivoi ja mahdollistaa hyvän hoidon ja huolenpidon järjestämistä.

Aluksi seurantajärjestelmän tulee olla tiheä. Raportoinneissa tulisi erityistä huomiota kiinnittää perhehoidon kehittämistarpeisiin. Ei liene tarpeen siirtyä nopeasti ammatillisiin perhekoteihin. Ensiksi tarvitaan kokemustietoa toimeksiantosuhteisesta perhehoidosta.