28. tammi, 2015

ÖKYJEN JA ÄÄNESTÄJIEN MITTELÖ

Neljäkymmentä prosenttia ihmisistä suurin piirtein viis veisaa äänestämisille. Heidän mielestään puolueiden aika ehkä jopa demokratia on mennyt ajat sitten ohi. He eivät enää välitä. On myös heitä, joille äänestämättömyys on selkeä kannanotto. Ja heitä, jotka kokevat että vain jättämällä äänestämättä, heillä on keino osoittaa, että heitä ei huiputeta. Katsotaanpa asiaa skeptikon silmin.

Maailmanmitassa köyhempi puolisko ihmisistä eli 3,5 miljardia omistaa maailman varallisuudesta vain yhden prosentin. Puolet (48 %) maailman varallisuudesta on harvaliston pienen huipun eli yhden (1) prosentin hallussa. Maailman sadasta suurimmasta taloudesta vain joka toinen on valtio ja peräti puolet yrityksiä. Viimemainittujen kautta yksi prosentti ökyistä tekee kansalta kyselemättä päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaiseen ihmiseen kautta maailman. Nuo diktatoriset päätökset vaikuttavat myös maapallon hyvinvointiin, lastemme oikeuteen hengittää raikasta ilmaa.

Jos kaikki maailman ihmiset saisivat äänestää, ja he äänestäisivät varallisuuden tasapuolisen jakamisen puolesta, luovuttaisivatko nuo harvat ökyrikkaat omaisuutensa. Moni arvelee, että eivät. Useat epäilevät, että tuo yksi prosenttia toisten siivellä eläjistä ostaisi palvelukseensa keskeiset poliitikot ja armeijoiden johdot. Ja perustaisivat lisää yksityisarmeijoja omaisuuttaan suojelemaan.

Maailmanmitassa äänestäminen jäisi pelkäksi tahdonilmaukseksi. Ökyjen ”ylähuone” jättäisi kansan tahdon anarkistisesti huomiotta. Heillä on voima niin tehdä.

Uusfeodalismin valtiailla ökyillä on yksi määräävä ohje. Se pakottaa heidät haalimaan itselleen yhä vaan enemmän varallisuutta. Siihen tulee loppu vasta pakon edessä. Kun kansalaisten tahto kautta maailman on riittävän vahva, ökyjen varallisuus jaetaan ihmisten yleiseen taloudelliseen ja sivistykselliseen hyvinvointiin.

Jotta ökyvallan epädemokraattisuus jäisi meiltä ihmisiltä huomaamatta, on siivellä eläville edullista, että maailmassa on jatkuvasti menossa kansalaisten huomion vieviä konflikteja ja sotia. Ökyt tukevat myös sellaisia myönteisiä poliittisia tavoitteita, jotka eivät maksa sille mitään. Näin ne kiinnittävät ihmisten huomion pois harvaliston vallasta ja siitä kansalaisille aiheutuvista pulmista, mm. säästöpakoista. Ökyille on edullista sotkea ihmisten mielikuvaa heistä kehitystä jarruttavina voimina.

Kansallisvaltio Suomessa rikkaita on vähän. Tuhat suurituloisinta omistaa vähintään vain 600 000 euroa eli pääkaupunkiseudulla sijaitsevan vaatimattoman omakotitalon verran. Sormien verran on ökyjä, jotka omistavat tosi paljon.

Olennaista ei ole suomalaisten siivellä eläjien varallisuuden määrä, vaan se, että he toimivat maailman siivellä eläjien täkäläisinä äänitorvina ja vaikuttajina. Paikallisten ökyjen järjestöjen vaikutus on kymmenien tuhansien äänestäjien ylittävä. Lukekaapa vaikka Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) vuosikymmenen tai peräti neljänkymmenen vuoden takaisia veropoliittisia kannanottoja. Ne ovat suurin piirtein kaikki menneet lakeihin. Kapitalistien etujärjestötoiminta on kauaskantoista ja sitkeää. Kapitalismin ideologian soveltamista suunnitellaan tieteellisen tarkasti. Esim. sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämisen ensimmäiset suunnitelmat tehtiin jo 1970-luvulla.

Suomalaisilla siivellä eläjillä ei tällä hetkellä ole vaaleissa mitään pelättävää. Enemmistö poliittisesta eliitistämme on erikeepperisuhtessa heihin.

Äänestäminen jääköön jokaisen harkittavaksi. Mutta kannattaako tehdä vaalityötä?

Vastaukseni on kyllä. Ei siksi, että olisin hölmö, vaan siksi että ihminen tulee sellaiseksi mitä tekee, toimii, lukee ja ajattelee. ”Olet sitä mitä syöt.” Jos heittäytyy passiiviseksi, ihmisestä tulee löhö. Sitä paitsi kansalaisten tarpeista keskusteleminen ja siitä tiedon välittäminen on aina arvokasta. Se on yksi kansansivistystyön menetelmä.

Kansalaisten puolesta vaalityötä tekevän ensimmäinen puolueita ja ehdokkaita koskeva kysymys kuuluu, onko kyljessä erikeeperiä vai onko se puhdas. Ollaanko sitä itsenäisesti kansalaisten puolesta toimivia? Vai ollaanko sitä oltu esimerkiksi yhtiöittämässä kunnallisia laitoksia osaksi kansainvälistä ökyjärjestelmää?